Koristepensaat

Suuri pensas ja vanhemmiten pieni puu, jonka korkeus vaihtelee 3–6 metrin välillä. Laji kestää hyvin tuulta ja sopii melunsuojaistutuksiin. Se menestyy monenlaisilla kasvupaikoilla, mutta ei siedä seisovaa vettä eikä kylmää tiivistä savimaata. Lehdet ovat kiiltävät, syväliuskaiset, tummanvihreät. Ruskaväri on loistavan oranssinpunainen sateisenakin syksynä. Kalkkipitoinen, runsashumuksinen hiekkamaa. Pensas ei juuri tarvitse leikkausta ja se tulisi nuorentaa harventamalla vanhimpia oksia. 
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena. 
I–VI 400 cm x 300 cm A–Pv Tuo Ra+++

Marjakasvi ja koristepensas, joka muistuttaa paljon isotuomipihlajaa. Marja on makea ja hapoton, mustikkaa muistuttava. Pensas on sirompi ja oksat kaarevammat kuin isotuomipihlajalla. Yleensä keltainen syysväri. Marjatuotantoon jalostettuja lajikkeita kutsutaan myös nimellä saskatoon.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, pikkupuuna, marjapensaana.
I–VI 300 cm x 250 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Kauniisti sivuille kaartuvat, hieman riippuvat ja ohuet oksat tekevät pensaasta leveän. Laji on hillittykasvuinen ja tekee vähän tyviversoja. Kukat puhkeavat samaan aikaan toukokuun lopussa kuin ruskeanpunainen lehdistö. Syysväri oranssinpunainen. Lisätään varttamalla.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, pikkupuuna.
I–II(III) 300 cm x 200 cm A–Pv Kui–Tuo Ra+++

Laji muistuttaa sirotuomipihlajaa, mutta pensas on huomattavasti rotevampi – ei kuitenkaan yhtä suuri kuin isotuomipihlaja. Valkoiset kukat avautuvat vasta lehtien puhjettua. Lehdistö on keväällä avautuessaan harmahtavan punaruskea, syksyllä punainen. Niukasti juurivesoja.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, pikkupuuna.
,
I–III 400 cm x 350 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Kestävin ja isoin tuomipihlajista. Lajia on istutettu Suomessa 1900-luvun alusta lähtien. Tiheä, peittävä, pysty kasvutapa; runsaasti juurivesoja. Runsas valkoinen kukinta touko–kesäkuussa. Sinipunaiset marjat ovat syötäviä, myös lintujen herkkua. Syysväri oranssinpunainen.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, pikkupuuna.
I–VIII 400 cm x 300 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++ Hk+

Puna- ja musta-aronian risteymä. Pystyoksainen, aluksi hieman harvaversoinen, myöhemmin tuuhea. Aroniat ovat terveitä keskikorkeita aidanne- ja suojapensaita. Ne ovat vaatimattomia kasvualustan suhteen, mutta suosivat läpäisevää maata. Pensaat sietävät hyvin tuulta ja tiesuolaa ja kohtalaisesti lumikuormaa. Ne eivät yleensä kaipaa leikkausta, mutta uudistuvat kohtalaisen hyvin alasleikkauksen jälkeen. Valkoiset kukat puhkeavat kesäkuussa. Kiiltävästä lehdistöstä tulee syksyllä avoimilla paikoilla yleensä voimakkaan oranssinkeltainen tai kirkkaanpunainen. Mustat, parkkihappoa sisältävät marjat soveltuvat talouskäyttöön. Niistä valmistetaan mm. hilloa, mehua ja viiniä.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattuna aitana, pikkupuuna.
I–IV(V) 250 cm x 300 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Kauniin kaarevaoksainen, matala pensas. Vaaleankeltaiset kukat ja pienet vihreät lehdet. Syysväri näyttävän keltaoranssi. Pisaranmuotoiset, kirkkaanpunaiset marjat ovat erittäin kauniit talvella. Istuta pensasryhmä vaikkapa keltaoksakanukoista, katajista ja happomarjoista talvipäivien iloksi!
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
(I–IV) 120 cm x 150 cm A Kui Ra++ Hk+ Sa-

Koko kasvukauden punajuurenvärinen, kaarevaoksainen pensas piristää vihreitä kasvimassoja. Ruskavärikin on hehkuvan tummanpunainen ja pensaan punaiset marjat erottuvat talvimaisemassa.
Käyttö: värikkäänä huomiokasvina yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
(I–III) 100 cm x 130 cm A Kui Ra++ Hk+ Sa-

Koko kasvukauden punajuurenvärinen pikkupensas kuten em. purppurahappomarja. Lajike on kuitenkin pysty ja vain 30–40 cm korkea.
Käyttö: värikkäänä huomiokasvina yksittäin, ryhmissä, kivikkopuutarhassa.
(I–III) 30 cm x 30 cm A Kui Ra++ Hk+ Sa-

Roteva iso pensas, jonka lehdet ja varret ovat koko kasvukauden purppuranpunaiset. Kirkkaankeltaiset kukat ja tummanpunaiset marjat. Tämä purppura- ja ruostehappomarjan risteymä on isompilehtinen ja versoiltaan paksumpi kuin muut happomarjat. Suojainen kasvupaikka, sillä lajike kärsii ajoittain talvivaurioista Etelä-Suomessakin.
Käyttö: huomiokasvina yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
,
(I–IV) 200 cm x 300 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Tiiviskasvuinen ainavihanta lajike on kokeilun arvoinen Etelä-Suomessa. Erinomaisesti leikkausta sietävä pensas sopii pieniinkin tiloihin. Mitättömät kukat; kiiltävä lehdistö on kellanvihreä läpi vuoden. Pensas tulee varjostaa kevättalvella avoimilla paikoilla.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aitana, ruukuissa muotoon leikattuna tai vapaasti kasvavana.
(I–II) 50–100 cm x 50–100 cm Pv Tuo Ra+++

Nopeakasvuinen ja pitkäikäinen pensas sietää hyvin auringon paahdetta ja kuivuutta. Hernepensaiden juuristo sitoo typpeä, minkä vuoksi pensaat viihtyvät niukkaravinteisessa maassa. Ne kestävät hyvin leikkausta, tuulta, tiesuolaa ja ilmansaasteita. Keltaiset perhosmaiset kukat avautuvat kesäkuun puolivälissä. Versot ovat piikkiset.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattuna aitana.
I–VIII 350 cm x 250 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Ruusukvittenit ovat pienten kasviryhmien koristepensaita, jotka tarvitsevat suojaisen ja aurinkoisen kasvupaikan. Melko hidaskasvuinen mutta pitkäikäinen pensas menestyy sekä hiekka- että savimaassa. Punaiset tai oranssit kukat touko–kesäkuun vaihteessa edellisen vuoden versoissa. Kypsän keltaisista hedelmistä saa herkullista marmeladia ja mehua. Piikkiset oksat, syvä juuristo ja runsaasti juurivesoja. Pensas nuorennetaan mieluiten harventamalla muutaman vuoden välein.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, hyötykasvina. I–II(III) 80 cm x 120cm A Kui Ra+++ Ca+

Vaaleahkon purppuranpunainen kukinta kesäkuun alussa. Punavihma on pystympi, korkeampi ja hieman talvenarempi kuin suikerovihma.
Käyttö: yksittäin, pienissä ryhmissä, kivikkopuutarhassa, ruukuissa.
I–III 35 cm x 50 cm A Kui Ra++ Hk+ Sa-

Pensas ”valaisee” puistojen ja puutarhojen varjoisat kolkat. Lehdet ovat leveälti valkoreunaiset ja –laikkuiset, hieman aaltoilevat. Syysväri keltasävyinen. Ruskeanpunaiset versot erottuvat edukseen talvella. Lajike tunnetaan myös nimellä ‘Argenteomarginata’.
Käyttö: värikkäänä huomiokasvina, yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–IV(V) 200 cm x 250 cm A–Pv Tuo–Kos Ra+++

Pensas ”valaisee” puistojen ja puutarhojen varjoisat kolkat. Lehdet ovat keltaviiruiset ja -laikkuiset – keltaiset osat vihertyvät hieman loppukesällä. Syysväri on oranssinkeltainen valoisilla paikoilla, varjossa kalpeankeltainen.
Käyttö: värikkäänä huomiokasvina yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–IV 200 cm x 250 cm A–Pv Tuo–Kos Ra+++

Talvella pensas todella erottuu muista kasveista kirkkaanpunaisine versoineen. Myös lehdistön leiskuvan punainen syysväri ansaitsee huomion. Lajike sietää voimakasta leikkausta, mutta se on altis kanukanversotaudille.
Käyttö: talvisena huomiokasvina yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–VI 300 cm x 350 cm A–V Tuo–Mär Ra+++

Talvella pensas ihastuttaa korallinpunaisine versoineen, kesällä huomio kiinnittyy kapealti valkolaitaiseen lehdistöön. Koko pensas vaikuttaa vaalealta ja näyttää erityisen hyvältä siimeksessä.
Käyttö: värikkäänä huomiokasvina talvella ja kesällä yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–IV 200 cm x 250 cm A–Pv Tuo–Kos Ra+++

Versojen kellanvihreä väri on voimakkaimmillaan talvella. Muina aikoina laji muodostaa tiheän suojapensaikon. Vaaleanvihreä lehdistö saa kellertävän syysvärin.
Käyttö: talvisena huomiokasvina yksittäin, ryhmissä, aidanteena. 
I–IV 200 cm x 250 cm A–V Tuo–Mär Ra+++

Meillä luonnonvarainen lehtopensas, jonka oksia koristavat keltaiset norkot huhti–toukokuussa. Tuulipölytteisen pensaan hede- ja emikukinnot sijaitsevat samassa kasvissa. Kukinnot kehittyvät vasta noin 10-vuotiaisiin pensaisiin. Pähkinät ovat oravien ja lintujen herkkua. Isot lehdet muuttuvat syksyllä keltaisiksi. Pensas on pystyhaarainen, tuulenkestävä; juuristo matala ja laaja. Laji sietää hyvin ilmansaasteita, mutta huonosti suolaa.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, suojapensaana.
I–III 400 cm x 300 cm A–Pv Tuo Ra+++ Ca+

Ruuvikierteiset oksat ja tummanvihreä ryppyinen lehdistö herättävät taatusti huomion. Lajikkeesta on myynnissä myös taimia, jotka on vartettu noin 1 metrin runkoon.
Käyttö: erikoisena huomiokasvina yksittäin, pienissä ryhmissä.
I–(II) 150 cm x 100 cm A–Pv Tuo Ra+++ Ca+

Pitkät maanmyötäiset versot juurtuvat nivelistään maahan. Lehdistö on tummanvihreä, kiiltävä ja pieni. Valkoiset pikkukukat avautuvat kesäkuun puolivälissä. Punaiset, syömäkelvottomat marjat koristavat pensasta pitkälle talveen. Kasvupaikan tulee olla lämmin; alustan hyvin läpäisevä, rikkakasviton ja katettu.
Käyttö: maanpeittona esim. kivikkopuutarhassa ja havukasviryhmissä, jopa ruukuissa.
I–II 15 cm x 100 cm Pv Kui–Tuo Ra++ Hk+

Suoja- ja aidannepensas, joka vetoaa nopeakasvuisuudellaan ja kestävyydellään: laji sietää hyvin leikkausta, kuivuutta ja varjoa, sekä melko hyvin ilmansaasteita mutta heikosti lumen painoa. Ulkonäkö on vaatimattomampi: lehdistö on himmeänvihreä, syksyllä keltasävyinen; lähes valkoiset kukat ovat pikkuruiset ja punaiset luumarjatkin harvalukuiset. Pensas nuorennetaan mieluiten harventamalla. Yleisesti puisto- ja suojapensaana käytetty euroopantuhkapensas tunnetaan myös nimellä kalliotuhkapensas.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattuna aitana.
I–VI 200 cm x 200 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Pensas on kauneimmillaan syksyllä, kun kiiltävä tummanvihreä lehdistö on saanut kirkkaan oranssin–punaisen syysvärin. Punertavan valkoisilla kukilla ei ole koristearvoa. Mustat, syömäkelvottomat, tosin huomaamattomat luumarjat. Versot ovat pystyt, tiheät ja hennot. Laji ei siedä raskasta savimaata, seisovaa vettä, tiesuolaa ja aurauslumen painoa, mutta se kestää voimakasta leikkausta, kuivuutta, varjoa, tuulta ja kohtalaisesti ilmansaasteita. Pensas nuorennetaan harventamalla.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattuna aitana. I–V 150 cm x 150 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++ Ca+

Jopa 150 cm pitkät versot kasvavat osaksi maata myöten, osaksi ylöspäin kaartuen. Lehdistö on osittain ainavihanta. Runsas valkoinen kukinta kesäkuussa. Syksyllä ja talvella koristeellisuutta pensaalle tuovat oranssit marjat. Kasvupaikan tulee olla lämmin; alustan hyvin läpäisevä, rikkakasviton ja mieluiten katettu. Kasvi nuorennetaan harventamalla.
Käyttö: maanpeittona esim. kivikkopuutarhassa ja havukasviryhmissä, jopa ruukuissa.
I–II 50 cm x 120 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++ Hk+

Erinomaisesti kuivuutta ja leikkausta kestävä laji on yleisin orapihlajalajimme, jota näkee pensasaidoissa lähes koko Suomessa. Se soveltuu myös kukkivaksi pikkupuuksi, jonka valkoiset kukat puhkeavat kesäkuussa. Syksyllä oksia koristavat punaiset, syömäkelpoiset, hieman jauhoiset marjat. Nimensä mukaisesti pensaalla on orat, jotka ovat 4–8 cm pitkät. Piikkinen, tuuhea pensas muodostaa läpipääsemättömän esteen vaikkapa tontin rajalle.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattuna aitana, pikkupuuna.
I–VI(VII) 400 cm x 250 cm A Kui–Tuo Ra++

Lähes varpumainen suikerovihma kukkii noin kolme viikkoa kesäkuun alussa. Laji on talvehtinut paksun lumikerroksen suojassa jopa VI-vyöhykkeellä. Pienilehtiset, rennon maanmyötäiset versot voivat juurtua. Ne ovat nuorena vihreät, vanhana harmaat.
Käyttö: yksittäin, pienissä ryhmissä, maanpeittäjänä kivikkopuutarhassa, ruukuissa.
I–IV 20 cm x 50 cm A Kui Ra++ Hk+ Sa-

Melko leveä pensas; rennohkot oksat. Suurin osa isoista, vitivalkoisista kukista avautuu elokuun lopussa ja syyskuussa. Sinivihreät lehdet.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, verhopensaana luiskissa.
I–III(IV) 80 cm x 120 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Pensas on rento-oksainen, matala ja tiheä. Isoja vaaleahkonkeltaisia kukkia avautuu eniten elo–syyskuun vaihteessa. Lehdistö on harmahtavanvihreä, alta valkokarvainen. Lajike tuleentuu myöhään, usein lokakuun lopussa.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, verhopensaana luiskissa. 

I–IV(V) 70 cm x 100 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Pystyt versot kaartuvat vanhoina sivuille, mikä tekee pensaasta leveähkön. Erityisen runsas kukinta kestää heinäkuun alusta jopa lokakuun loppuun; Pohjois-Suomessa lajike puhkeaa kukkaan yleensä heinäkuun loppupuolella. Vahvankeltaiset, yli nelisenttiset kukat ja kirkkaanvihreä lehdistö.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, verhopensaana luiskissa. 
 I–V 100 cm x 130 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Yksi parhaimmista maanpeitepensaista; alimmat oksat lamoavat. Pensas peittyy kukkiin jo keskikesällä, ja nuppuja avautuu jatkuvasti syyskuun loppuun. Tummankeltaiset kukat ovat lähes yhtä suuret kuin Goldfinger-lajikkeella, myös isot lehdet ovat tummat.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena, verhopensaana luiskissa.
I–V 60 cm x 100 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Rehevä, pysty- ja jäykkähaarainen ‘Jackman’ muistuttaa kirkkaankeltaisine kukkineen ja isoine lehtineen Goldfinger-lajiketta, mutta kukat ovat pienehköt. Suhteellisen varhain alkava kukinta on runsainta elokuussa.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, verhopensaana luiskissa.
I–V(VI) 130 cm x 100 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Kaunis, tiheän pyöreähkö pensas. Lehdet ovat vaaleanvihreät; kukat keskikokoiset ja raikkaan sitruunankeltaiset. Lajike kukkii samoihin aikoihin kuin ‘Goldfinger’.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, verhopensaana luiskissa.
I–III(IV) 80 cm x 80 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Pienikokoinen pensas on nuorena pystyoksainen, vanhempana lamoava.. Lajiketta pidetään parhaimpana roosakukkaisena pensashanhikkina, sillä kasvu on voimakasta ja teriön väri säilyy hyvin. Se puhkeaa kukkaan suhteellisen myöhään kesällä. Lehdet ovat vaaleanvihreät.
 Käyttö: yksittäin, pienissä ryhmissä, ruukuissa, kivikkopuutarhassa.
  I–III 80 cm x 80 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++ Hk+

Kääpiömäisen pieni ja hidaskasvuinen ‘Red Robin’ sopii erityisen hyvin ruukkuihin ja kivikkoryhmään. Usein vasta elokuussa puhkeavien kukkien tulenpunainen väri kestää hyvin paahteessa. Lehdet ovat vaaleanvihreät, pienet ja hyvin kapealehdykkäiset.
 Käyttö: yksittäin, pienissä ryhmissä, ruukuissa, kivikkopuutarhassa. 
 (I–III) 30 cm x 30 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Runsaskukkainen ‘Månelys’ erottuu muista pensashanhikeista vaaleanharmahtavine lehtineen ja vaaleankeltaisine pienehköine kukkineen, joita avautuu kesäkuun alkupuolelta lokakuun loppuun. Pensas on melko pysty ja tiheä.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, verhopensaana luiskissa. 
 I–VI 120 cm x 120 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Vanha, kestävä pensashanhikki, jolla on valkoiset isohkot kukat. Varhain alkava kukinta on runsainta heinä–elokuun vaihteessa.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, verhopensaana luiskissa.
  I–V 120 cm x 150 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Pohjois-Suomesta löydetty ‘Tervola’ puhkeaa keväällä lehteen yhtä aikaisin kuin norjanangervo! Lehdet ovat kiiltävät; kukat sitruunankeltaiset, keskikokoiset. Kukinta alkaa varhain, mutta ‘Tervola’ tuleentuu aikaisin syyskesällä. Haarat ovat poikkeuksellisen pystyt ja korkeat.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, verhopensaana luiskissa. 

I–VI 150 cm x 120 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Pensas on hyvin tiheä ja leveän pallomainen. Kukinta alkaa melko myöhään. Kermanvalkoiset, hieman kurttuiset, isot kukat; tummanvihreä lehdistö.
 Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, verhopensaana luiskissa.
I–IV? 50 cm x 70 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Rehevän ja ilmavan pensaan versot kaartuvat kevyesti. Lehdistö on keväällä heleänvihreä, syksyllä keltainen. Lajikkeet: ‘Dilon’ ja FinE-kanta ‘Helo’.
Käyttö: yksittäin, isoissa ja pienissä ryhmissä, verhopensaana. 
I–IV(V) 80 cm x 130 cm A–V Kui–Tuo Ra++

Tässä mainituista vuohenkuusamista tihein, rehevin ja tasaisin. Lehdet ovat keväällä punaruskeat, syksyllä komean punaiset. Lajikkeet: ‘Dise’ ja FinE-kanta ‘Rusko’.
Käyttö: yksittäin, isoissa ja pienissä ryhmissä, verhopensaana.  
I–IV(V) 80 cm x 130 cm A–V Kui–Tuo Ra++

Risteymä on lehdiltään ja kukiltaan kelta- ja rusovuohenkuusamien välimuoto, mutta eroaa niistä selvästi kasvutavaltaan, sillä versot ovat rennot ja kaarevat. Lamovuohenkuusama on erityisen näyttävä varjoisissa puistoissa. Kookkaat lehdet ovat nuorina kellanvihreät, ja vihertävänkeltaiset kukat punertuvat vanhoina. Lajikkeet: FinE-kanta ‘Kajo’.
 Käyttö: yksittäin, isoissa ja pienissä ryhmissä, verhopensaana.
  I–IV 70 cm x 150 cm A–V Kui–Tuo Ra++

Keltaiset pikkukukat puhkeavat varhain toukokuussa, jo ennen lehtiä. Kukat sijaitsevat edellisen kesän versoissa. Kukinnan edistämiseksi vanhoja versoja kannattaa poistaa säännöllisesti. Leveä ja kaarevaoksainen laji viihtyy parhaiten aurinkoisessa rinteessä, syvämultaisessa, ravinteikkaassa maassa.
 Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
 I–II(III) 150 cm x 150 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Pienehkö erikoisuus, joka kukkii touko–kesäkuun vaihteessa. Kukat tuoksuvat vahvasti hunajalle ja pienet lehdet muistuttavat leppää. Terve, hidaskasvuinen ja tiheäoksainen laji menestyy happamassa maassa. Edellisen vuoden versoilla kukkiva pensas ei tarvitse säännöllistä leikkausta, vain tarvittaessa vanhimpia oksia harvennetaan.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena. 
I–III(IV) 100 cm x 100 cm, A–Pv Kui–Tuo Ra++ Hu+ Ca-

Noin 15–20 cm leveät pallokukinnot ovat kauneimmillaan heinä–elokuussa, sitten valkoiset steriilit kukat vihertyvät. Limetinvihreät kukinnot koristavat pensasta ensimmäisiin syyspakkasiin saakka. Kukinta on hyvin runsasta. Pensas paleltuu usein lumirajaa myöten Etelä-Suomessakin, mutta se ei haittaa kukintaa, koska keväällä alasleikattu pensas kukkii jo samana kesänä. Lajikkeet: erityisen isokukkainen ‘Annabelle’.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, isoissa ruukuissa. 
 I–II(III) 100 cm x 120 cm Pv Tuo Ra+++ Ca-

Noin 10-12 cm leveät punaiset pallokukinnot ovat kauneimmillaan heinä–elokuussa, jonka jälkeen kukinnon väri laimenee. Kukinta on hyvin runsasta. Pensas paleltuu usein lumirajaa myöten Etelä-Suomessakin, mutta se ei haittaa kukintaa, koska keväällä alasleikattu pensas kukkii jo samana kesänä. Lajike on uutuus keväälle 2011 ja sen kestävyys arvioidaan tyypiltään samanlaisen kasvin pallohortensia 'Annabellen' mukaan.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, isoissa ruukuissa.
 I–II(III) 80 cm x 100 cm Pv Tuo Ra+++ Ca-

Pystykasvuinen iso pensas, jonka suuret kartiomaiset kukinnot ovat koristeelliset elokuusta ensipakkasiin. Steriileistä kukista koostuvat valkoiset kukinnot tulevat sitä punaisemmiksi mitä pidempi syksy on ja mitä aurinkoisemmalla paikalla pensas kasvaa. Oksia typistetään joka kevät, jotta kukinnoista tulee suuremmat. Melko hidaskasvuinen pensas on viisivuotiaana 70 cm korkea ja 75 cm leveä.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena. 
 I–III(IV) 300 cm x 300 cm A–Pv Tuo Ra+++ Ca-

Muodoltaan kaunis, terve ja kestävä pensas on Keskas-kantaa 69 Mustilasta. Pitsimäinen kartiokukinto koostuu isoista steriileistä kukista ja pikkuisista fertiileistä kukista. Lajike kukkii jo heinäkuun lopussa, joten se sopii Pohjois-Suomen lyhyen kesän oloihin. Pensas on pyöreähkö jo nuorena ja viisivuotiaana 100 cm korkea ja 90 cm leveä. Se on melko vaatimaton kasvupaikan suhteen ja sietää kohtalaisesti kuivuutta. Vuosittaista leikkausta ei tarvita.
 Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
 I–V 250 cm x 250 cm A–Pv Tuo Ra+++ Hu+ Ca-

Rehevä, terve ja varhain kukkiva pensas on Keskas-kantaa 278. Se kukkii heinäkuun puolivälistä syksyyn, hyvissä ajoin ennen talven tuloa. Litteähkön kukinnon reunoilla on suurempia, keskellä pienempiä kukkia. Pensas on melko vaatimaton kasvupaikan suhteen. Se ei tarvitse säännöllistä leikkausta, vaan pysyy itsekseen tuuheana ja säännöllisen muotoisena. Lajike on viisivuotiaana noin 80 cm korkea ja 70 cm leveä.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena. 
 I–IV(V) 250 cm x 250 cm A–Pv Tuo Ra+++ Ca-

Kultasateesta kehittyy pieni puu lämpimän aurinkoisilla paikoilla Etelä- ja Lounais-Suomessa. Se kukkii 2–3 viikkoa kesäkuun puolivälistä alkaen edellisen vuoden versoilla. Keltainen, 15–30-senttinen kukinto tuoksuu voimakkaasti. Siemenet ovat myrkylliset, joten kuihtuneet kukinnot kannattaa poistaa varmuuden vuoksi. Kasvualustan tulee olla tuore ja läpäisevä, muttei kovin ravinteikas, sillä kultasateen juuristo sitoo typpeä. Versot suojataan talveksi jyrsijöiden varalta.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
(I–II) 400 cm x 300 cm A Kui–Tuo Ra++ Ca+

Tiheäoksainen ”jokapaikan” pensas viihtyy sekä auringossa että varjossa ja vihertyy varhain keväällä. Samanaikaisesti puhkeavat kellanvalkoiset kukat jäävät rehevän lehdistön varjoon. Sinisiä syömäkelvottomia marjoja valmistuu yleensä vähän. Tuulenkestävyys on hyvä, ilmansaasteiden kestävyys melko hyvä. Hyvin leikkausta, suolaa ja aurauslumen painoa kestävä laji menestyy erinomaisesti tienvarsilla. Keskikaistan istutuksia on leikattava säännöllisesti.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattuna aitana. I–VII 100–150 cm x 150 cm A–V Tuo Ra++

Marjasinikuusama on muutoin em. sinikuusaman kaltainen, mutta marjat ovat kookkaampia, makeampia ja syötäviä. Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattuna aitana, marjapensaana.
Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimena 30–50 cm,
 I–VII 100–150 cm x 150 cm A–V Tuo Ra++

– Kaupunkiympäristön rasitteita ja voimakasta leikkausta sietävä kehtokuusama on tuuhea suojapensas. Lehdet ovat isot, tummat ja terveet. Kolme viikkoa kestävä kukinta ajoittuu touko–kesäkuun vaihteeseen. Torvimaisia keltaisia pikkukukkia kehystävät punaiset tukilehdet, jotka säilyvät syksyyn saakka. Marjat ovat mustat ja kiiltävät. Kestävimpien kantojen tiedetään menestyneen aina VIII-vyöhykkeelle saakka.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–V 250 cm x 350 cm A–V Tuo Ra++

Tavallista kehtokuusamaa rentokasvuisempi kanta tulee noin metrin korkuiseksi. Kestävyydestä Pohjois-Suomessa on toistaiseksi vähän kokemusta.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–IV 100 cm x 100 cm A–V Tuo Ra++

Poikkeuksellisen tiheäoksainen, lähes pallomainen Keskas-kanta 177 muistuttaa kasvutavaltaan sinikuusamaa, vaikka se on rusokuusaman lajike. Tuoksuva, vitivalkoinen kukinta kesä–heinäkuussa; kirkkaanpunaiset marjat. Suolaa sietävä pensas soveltuu tienvarsille, kun sitä leikataan säännöllisesti harventamalla vanhimpia oksia. Kalkkipitoinen maa.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–VII 200 cm x 200 cm A–V Tuo Ra++ Ca+

Pysty-, vanhana kaartuvaoksainen, tummanvihreä, suuri pensas. Runsas kukinta kesä–heinäkuussa. Kukat ovat vaaleanpunaiset, tuoksuvat; punaoranssit marjat. Rusokuusama kasvaa melko nopeasti, sietää suolaa ja soveltuu tienvarsille, kun sitä leikataan säännöllisesti. Vanha pensas toipuu huonosti alasleikkauksesta. Kalkkipitoinen maa. Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–VII 350 cm x 250 cm A–Pv Tuo Ra+++ Ca+

Tuuhea, runsaskukkainen ja terve FinE-lajike, jonka lisäyslähteenä käytetään Keskas-kantaa 571. Valkoiset, kellastuvat kukat ja kirkkaanpunaiset marjat. Lehdet ovat pienehköt himmeän tummanvihreät. Pensas on viisivuotiaana noin 130 cm korkea ja leveä, ja se kasvattaa kohtalaisesti tyviversoja.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena. 
 I–IV 250 cm x 250 cm A–Pv Tuo Ra+++

Kukat ovat kaksivärisiä, hennon vaaleanpunaisia ja valkoisia; marjat ovat kirkkaan punaiset, kiiltävät ja isohkot. Voimakaskasvuinen pensas on viisivuotiaana noin 120 cm korkea ja 150 cm leveä. Se on vaatimaton kasvupaikan suhteen ja kestää melko hyvin kuivuutta. FinE-taimet ovat Keskas-kantaa 664.
 Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
  I–III 250 cm x 250 cm A–Pv Tuo Ra+++

Kesäkuussa avautuvat kukat ovat tummanpunaiset, raikkaantuoksuiset. Marjat ovat koristeellisen punaiset. Tummanvihreät lehdet puhkeavat aikaisin. Nopeakasvuinen pensas.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
 I–VI 250 cm x 200 cm A–Pv Tuo Ra+++

Meillä luonnonvaraisen lehtokuusaman kellanvalkoinen kukinta on vaatimaton, mutta punaiset marjat koristeelliset ja pensas vihertyy varhain keväällä. Kasvupaikan suhteen vaatimaton laji sietää varjoa, kuivuutta sekä tiesuolaa, ilmansaasteita, tuulta ja leikkausta. Liian paahteisella paikalla lehtimiinaajakärpänen voi vioittaa lehdistöä.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–VII 100–150 cm x 150 cm A–V Tuo Ra++

Ainavihanta pikkupensas, joka kukkii touko–kesäkuun vaihteessa. Keltainen pysty terttukukinto; siniset syötävät marjat. Lehdistö on piikkilaitainen, kiiltävä, kova ja talvella punertava. Lehdet kuivuvat herkästi kevätauringossa, joten suotuisin kasvupaikka jääkin osittain varjoon ja talvella lumen suojaan. Laji menestyy ilmavassa, hapahkossa maassa. Lajikkeet: ‘Smaragd’.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, ruukuissa.
30–50 cm. (I–IV) 40 cm x 40 cm Pv–V Tuo Ra++ Ca-

Runsaasti alkukesällä kukkiva, hyvin leveä ja jäykkäoksainen pensas. Pienistä valkoisista kukista kehittyy tummanpunaisia marjamaisia hedelmiä, jotka riippuvat pitkien kantojen varassa. Lehdet ovat yleensä kolmeliuskaiset, syksyllä punakeltaiset. Pitkäikäinen marjaomenapensas menestyy aurinkoisessa, syvämultaisessa, ravinteikkaassa kasvupaikassa. Pensaasta poistetaan oksia tarpeen mukaan, alasleikkausta ei suositella. Tyviversoja syntyy niukasti. Versot on suojattava jyrsijöiltä.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–II(III) 150–200 cm x 200–250 cm A Tuo Ra+++ Ca+

Runsaasti alkukesällä kukkiva, hyvin leveä ja jäykkäoksainen pensas. Marjaomenapensaan punalehtisellä muunnoksella on vaaleanpunaiset kukat. Pitkäikäinen marjaomenapensas menestyy aurinkoisessa, syvämultaisessa, ravinteikkaassa kasvupaikassa. Pensaasta poistetaan oksia tarpeen mukaan, alasleikkausta ei suositella. Tyviversoja syntyy niukasti. Versot on suojattava jyrsijöiltä.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–II(III) 150–200 cm x 200–250 cm A Tuo Ra+++ Ca+

Perinteinen iso pensaslaji. Kermanvalkoiset voimakastuoksuiset kukat avautuvat jo kesäkuun lopussa tai aivan heinäkuun alussa.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–III(IV) 300 cm x 150 cm A–Pv Tuo Ra+++

Hyvin kestävä ja terve, runsaasti kukkiva pensas on Rantasalmelta rekisteröityä keskas-kantaa 462. Heinäkuussa avautuvat kukat ovat puhtaanvalkoiset, 5 cm leveät, heikosti tuoksuvat. Lehdet ovat kapeahkot, lähes karvattomat. Tiheä riippuvaoksainen pensas on viisivuotiaana 120 cm korkea ja leveä.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena. 
I–V 250 cm x 250 cm A–Pv Tuo Ra+++

Tiheäoksainen ‘Waterton’ muistuttaa em. loistojasmiketta. Kanta on kotoisin Torniosta. Runsas kukinta alkaa kesäkuun lopussa. Miedosti tuoksuvat kukat ovat valkoiset ja 3,5–4 cm leveät. Terälehdet avautuvat tähtimäisesti; heteet ovat kirkkaankeltaiset.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–V 300 cm x 300 cm A–Pv Tuo Ra+++

Suurin ja korkein luettelomme jasmikkeista. Runsaskukkainen, pysty, voimakaskasvuinen pensas on viisivuotiaana 170 cm korkea ja 85 cm leveä. Keskas-kanta 646 on rekisteröity Tammisaaresta. Kellanvalkeat, heikosti tuoksuvat kukat puhkeavat melko myöhään heinäkuussa. Lehdet ovat isohkot, alta tiheäkarvaiset.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena. 
I–IV 450 cm x 350 cm A–Pv Tuo Ra+++

Kerrannaiskukkainen kameliajasmike on suhteellisen myöhään kukkiva suuri pensas, joka menestyy eteläisimmässä Suomessa. Noin kolme viikkoa kestävä kukinta alkaa heinäkuun puolivälin tienoilla. Kukinnossa on 3–7 miedosti tuoksuvaa, puhtaanvalkoista kukkaa.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–II 300 cm x 250 cm A–Pv Tuo Ra+++ Hu+

Matala, säännöllisen puolipallomainen pensas. Kukat ja lehdetkin ovat pienemmät kuin muilla jasmikkeilla. Heinäkuussa puhkeavat kukat ovat lumivalkoiset, ahomansikalle tuoksuvat.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena. 
I–IV(V) 100–150 cm x 120 cm A Tuo Ra+++

Nopea ja varma vihreyttäjä sopii ”jokapaikan” suojapensaaksi. Laji kestää kohtalaisen hyvin ilmansaasteita, suolaa ja tuulta, ja se uusiutuu nopeasti alasleikkauksen jälkeen. Sillä ei ole mainittavia kasvintuhoojia. Pensas tulee aikaisin lehteen; syysväri on punakeltainen. Kellanvalkoiset kukat kesäkuussa ja koristeelliset punaruskeat siemenhuiskilot. Syysväri ja kukinta kehittyvät parhaiten valoisalla paikalla.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattuna aitana.  
I–V(VI) 200–300 cm x 250 cm A–V Kui–Kos Ra++

Lännenheisiangervon muunnos, jonka lehdet ja versot ovat koko kasvukauden tumman purppuranpunaiset. Valkoiset kukkatertut kesäkuussa. Kaunein aurinkoisella paikalla. Käyttö: värikkäänä huomiokasvina yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–V(VI) 250 cm x 250 cm A–V Kui–Kos Ra++

Mätästävä grönlanninhanhikki puhkeaa kukkaan kesäkuun puolivälin jälkeen. Pienet valkoiset kukat kohoavat kiiltävän, kolmiosaisen lehdistön ylle. Osa lehdistä saa ruskavärin ja varisee, osa säilyy kevääseen lumipeitteen alla. Melko hidaskasvuinen ’Nuuk’ istutetaan läpäisevään maahan.
Käyttö: ryhmissä, reunakasvina, ruukuissa. 
I–V(VI) 15 cm x 40 cm A–Pv Tuo Ra++

Pensas sopii parhaiten kuiville, aurinkoisille alueille, missä sen pitkät maanmyötäiset versot kattavat mullan nopeasti. Yläviistoon kasvavan lehdistön takia maan pintaan pääsee valoa, jolloin rikkakasvit voivat itää pensaan keskellä. Se estetään istuttamalla katettuun maahan riittävän tiheään. Valkoiset kukat puhkeavat toukokuun lopussa toisen vuoden versoihin. Lehdet ovat himmeänvihreät, syksyllä upean punaiset.
Käyttö: etualalla pensasryhmissä, maanpeittäjänä luiskissa ja kivikkopuutarhassa.
I–V 20 cm x 100 cm A Kui–Tuo Ra++ Ca+

Vaaleanpunaiset kukat puhkeavat edellisen kesän oksiin. Pari viikkoa kestävä kukinta alkaa lehtien avautuessa. Versojen kärjet paleltuvat usein, mutta pensas menestyy paksun lumen suojassa hyvinkin pohjoisessa. Kasvupaikan tulee olla lämmin, läpäisevä ja rikkakasviton. Koska kääpiömanteli vartetaan usein luumupuuhun, perusrungosta saattaa kasvaa villiversoja. Pystyoksainen pensas suojataan syksyllä jänisten ja myyrien varalta. Käyttö: yksittäin, pienissä ryhmissä, ruukussa.
I–IV(V) 80 cm x 80 cm A–Pv Kui–Tuo Ra+++ Ca+

Taikinamarjasta saa erittäin tiheän, varhain keväällä vihertyvän ja matalan, helposti muotoiltavan aidan. Se viihtyy sekä auringossa että varjossa ja yhtä hyvin kuivassa kuin kosteassa maassa. Pensas kestää hyvin lumikuormaa ja tuulta sekä melko hyvin tiesuolaa. Pienet kellanvihreät kukat kehittyvät edellisen vuoden versoihin. Punaiset, melko mauttomat marjat.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattavana aitana.  
I–VII 100–150 cm x 70–120 cm A–V Kui–Kos Ra++

Keltaiset, vahvasti tuoksuvat kukat avautuvat edellisvuoden versoihin, ja niistä kehittyy mustia syötäviä marjoja. Lehdet puhkeavat varhain ja värittyvät syksyllä kirkkaan punaisiksi. Laji on kasvupaikan suhteen vaatimaton. Se sietää melko hyvin tuulta ja tiesuolaa, pensas kasvaa kohtalaisen nopeasti. Säännöllinen nuorennusleikkaus suositeltavaa.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–V(VI) 150 cm x 150 cm A–Pv Tuo Ra+++

Hyvin talvenkestävä ja terve lamoherukka leviää nopeasti jopa 150-senttisten, rentojen versojen ansiosta sekä auringossa että varjossa. Vanhasta pensaasta poistetaan vain tarvittaessa ränsistyneitä oksia; laji kukkii toisen vuoden oksilla. Alkukesällä avautuvia punertavia kukkaterttuja kehittyy aurinkoisella paikalla runsaasti. Lehdet puhkeavat usein jo huhtikuun lopussa, mutta tuleentuvat niin varhain, että pensas hehkuu jo loppukesällä viinin- tai oranssinpunaisena.
Käyttö: etualalla pensasryhmissä, maanpeittäjänä mm. luiskissa.
I–VI 30–50 cm x 120 cm A–V Tuo–Kos Ra++

Erittäin nopeakasvuinen, pitkä- ja rentoversoinen sinivatukka peittää maan lähes täydellisesti parissa vuodessa. Roskat saattavat takertua piikkisiin versoihin. Laji kestää hyvin leikkausta ja se on pääsääntöisesti terve. Kasvu jatkuu usein pakkasiin ja tuleentumattomat versot paleltuvat, mutta kasvusto uusiutuu nopeasti keväällä. Valkoisia kukkia avautuu harvakseen kesäkuusta syyspakkasiin; pensaassa voi olla samanaikaisesti kukkia ja kypsiä sinisiä marjoja, joita voi syödä. Auringossa syysväristä tulee punasävyinen.
Käyttö: erittäin voimakaskasvuisena maanpeittäjänä mm. rinteissä.
I–III 90 cm x 250 cm A–Pv Tuo Ra++

– Nopeakasvuinen ja rehevä tuoksuvatukka voi parhaiten hikevässä multamaassa ja puolivarjossa. Lehdet ovat 10–25 cm leveät. Roosat, 3–4-senttiset, miedosti tuoksuvat kukat puhkeavat edellisen kesän versoihin. Useita viikkoja kestävä kukinta on runsainta kesä–heinäkuun vaihteessa. Kukkineet versot poistetaan maata myöten vuosittain keväällä. Juurivesoja kasvaa paljon ja laji sietää alasleikkauksen. Syyskesällä kypsyviä marjoja voi huoletta syödä.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–VII 200 x 250 cm A–V Tuo Ra+++ Hu+

Nopeakasvuinen, hopeisena hohtava laji on erityisen kaunis veden äärellä. Se kestää erinomaisesti leikkausta ja sopii aitakasviksi. Siitä kehittyy suuri puu, jos sitä ei leikata. Laji sietää hyvin suolaa ja ilmansaasteita, mutta oksat varisevat herkästi kovassa tuulessa. Oksien kärjet nuokkuvat.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–IV(V) 500 cm x 400 cm A–Pv Tuo–Mär Ra++

Lajista kehittyy leikkaamattomana puumainen. Latvus on luonnostaan erittäin leveä ja tasaisen pyöreä. Lehdet ovat harmaanvihreät, pitkät ja kapeat. Laji kestää hyvin leikkausta ja kasvaa nopeasti kosteahkoilla paikoilla.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, leikattavana aitana, yksittäis- ja kujannepuuna. 
I–V(VI) 3–10 m x 3–8 m A–Pv Tuo–Kos Ra+++

Matala, hieman koheneva- ja punaoksainen maanpeitepaju. Pensas on jo parin vuoden kuluttua istutuksesta lähes kaksi metriä leveä. Sitä ei tarvitse leikata usein. Versot ovat punertavat. Lehdet ovat kauniin harmaanukkaiset, ruska-aikaan kirkkaankeltaiset. Erittäin talvenkestävä lajike menestyy parhaiten aurinkoisella paikalla.
Käyttö: maanpeittäjänä, reunuspensaana. 
I–VI(VII) 40 cm x 200 cm A Tuo Ra+++

Upean hopealehtinen, matala, kostean maan pensas, jonka ennen lehtien puhkeamista avautuvat keltaiset isot norkotkin ovat koristeelliset. Lehtien hopeinen nukka kehittyy parhaiten aurinkoisella paikalla. Lajilla ei ole erityistä leikkaus- eikä hoitotarvetta. Oksat ovat pystyt, hieman mutkaiset ja tanakat. Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimena 30–50 cm.
 I–VIII 80–100 cm x 100 cm A–Pv Tuo–Mär Ra++

Nopeakasvuinen punapaju kestää hyvin tuulta ja melko hyvin ilmansaasteita. Se viihtyy sekä kosteahkossa että melko kuivassa maassa. Versot ovat ohuet, pitkät, purppuranpunaiset; lehdet ovat sinivihreät, kapeat. Pensas on syytä leikata säännöllisesti.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimena 30–50–70,
I–V 150–250 cm x 200 cm A–Pv Tuo–Kos Ra++

Punapajun pyöreähkö kääpiömuoto. Lajike sietää ja vaatii leikkausta aika-ajoin.
Käyttö: ryhmissä, matalana aidanteena.  
I–V 50–100 cm x 120 cm A–Pv Tuo Ra++

Meillä luonnonvarainen matala pensas suosii aurinkoista kasvupaikkaa. Hopealle hohtava lehdistö erottuu jo kaukaa; oksat kohenevat selvästi maasta. Laji kasvaa nopeasti ja peittää kohtalaisen hyvin kasvupaikkansa.
Käyttö: verhopensaana, ryhmissä, aidanteena. 
I–V(VI) 100 cm x 130 cm A Tuo–Mär Ra++

Tämä hanhenpajun alalaji kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Suomessa saakka. Siitä voi tulla leikkaamattomana reilusti yli metrin korkuinen, sillä oksat ovat pystyt. Lehtien vaalean alapinnan vuoksi pensas erottuu vaaleampana vihreiden kasvien joukossa. Lehdet ovat kapeat, 2–5 cm pitkät, päältä tummanvihreät.
Käyttö: verhopensaana, ryhmissä, aidanteena.  
I–VI 50–100 cm x 150 cm A–Pv Tuo–Mär Ra++

Vanhemmiten puumainen koripaju tarvitsee paljon kasvutilaa. Siitä voi tulla 6 metriä korkea, mutta yleensä se on kuitenkin 3–4-metrinen. Pitkät, notkeat oksat sopivat korinpunontaan. Lehdet ovat isohkot, kapeat ja 8–14 sentin pituiset, alta kiiltävän valkoiset. Laji kukkii ennen lehtien puhkeamista koristeellisin norkoin.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattuna aitana. Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimena 30–50–70 cm.
 I–IV(V) 350 cm x 250 cm A–Pv Tuo–Mär Ra+++

Pensas on koheneva, erittäin talvenkestävä ja nopeasti leviävä, sillä se on jo kahden vuoden kuluttua istutuksesta läpimitaltaan miltei kaksi metriä. Pensasta ei tarvitse leikata vuosittain. Lehdet ovat pienet, tummanvihreät ja kiiltävät; versot voimakkaan punaruskeat. Lehdistö muistuttaa matalien tuhkapensaiden lehtiä, mutta ’Tuhkimo’ talvehtii varmemmin. Siitä kehittyy tuuhein ja värikkäin auringossa.
Käyttö: etualalla pensasryhmissä, maanpeittäjänä mm. luiskissa.
I–VI 40 cm x 200 cm A–Pv Tuo Ra+++

Rehevä, terve, nopeakasvuinen ja pitkäikäinen pihlaja-angervo leviää laajoiksi kasvustoiksi kosteahkoilla mailla. Se kestää hyvin alasleikkausta ja kasvattaa runsaasti juurivesoja. Pihlajaa muistuttavat lehdet puhkeavat aikaisin keväällä. Saman vuoden versoihin kehittyvät suuret valkoiset kukinnot avautuvat heinäkuussa. Kuihtuneet ruskeat kukinnot säilyvät versojen latvoissa seuraavaan kevääseen.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–VIII 150–200 cm x 250 cm A–Pv Tuo–Kos Ra++

Pensas soveltuu parhaiten suuriin istutuksiin, joissa se saa levitä vapaasti. Se menestyy jopa ajoittain seisovassa vedessä. Kapean kartiomainen, valkoinen kukinto kehittyy saman vuoden verson latvaan. Useita viikkoja kestävä kukinta alkaa heinäkuun puolivälissä, ja kuihtuneet terälehdet varisevat siististi maahan. Pajuangervot sietävät erinomaisesti alasleikkausta ja kukkivat jo samana kesänä.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–VI 70–150 cm x 100–150 cm A–Pv Tuo–Mär Ra++

Tiheän mätäsmäinen ’Lumikki’ kasvaa hitaasti, joten suosittelemme tavanomaista tiheämpää istutusta 6 kpl/m2. Lehdet ovat pyöreät ja vain parin sentin mittaiset, samoin kukinnot. Lajike kukkii useita viikkoja kesäkuun lopusta lähtien. Ruskettuneet kukinnot jäävät oksille seuraavaan vuoteen. Erityistä leikkaustarvetta ei ole, mutta pensas versoo hyvin alasleikkauksen jälkeen ja kukkii jo samana kesänä. Keskas-kanta 412 Ylikiimingistä.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, maanpeittäjänä mm. luiskissa ja kivikkopuutarhassa, ruukussa.
I–V 35 cm x 50 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Peittävä pikkupensas mm. aurinkoisille seinustoille ja muille kuiville paikoille. Tiheäoksainen ja pyöreähkö ’Tor’ on yksi parhaimmista koivuangervokannoista. Lajikkeesta tulee noin metrin korkuinen ja lähes puolitoista metriä leveä. Lehdet ovat pienet, ruska-aikaan loistavan punakeltaiset. Valkoiset kukat puhkeavat kesä–heinäkuussa saman vuoden versoihin. Pensas sietää hyvin leikkausta.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, maanpeittäjänä mm. luiskissa ja kivikkopuutarhassa.
I–VI 100 cm x 130 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Tämä leveälehtinen verhoangervo on kuin kääpiökokoinen koivuangervo. Se jää matalammaksi kuin koivuangervo, mutta se on isompi kuin ’Lumikki’.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, maanpeittäjänä esim. luiskissa ja kivikkopuutarhassa.
I–V(VI) 50–80 cm x 100 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Perinteinen, terve ja erittäin kestävä koristepensas. Rehevä, raikkaanvihreä lehdistö puhkeaa aikaisin keväällä ja saa puna-keltakirjavan syysvärinsäkin melko aikaisin. Oksat ovat hieman nuokkuvat ja mutkaiset. Joka vuosi runsaana toistuva kukinta alkaa kesäkuun alussa ja kestää kolmisen viikkoa. Laji kukkii toisen vuoden versoilla. Laji suosii kalkittua, läpäisevää maata. Se kasvattaa runsaasti juurivesoja ja sietää hyvin leikkausta.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–VII 150 cm x 150 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

’Martti’ lienee risteymä Spiraea chamaedryfolia x trilobata, jonka lisäyslähteenä käytetään Keskas-kantaa 764 Ylikiimingistä. Idänvirpiangervoa muistuttava ’Martti’ menestyi MTT:n tutkimuksissa paremmin Pohjois-Suomessa kuin idänvirpiangervo. Sen kasvutapa on tuuhea ja oranssinkeltainen syysväri kauniimpi kuin muilla virpiangervoilla. Pensas on vaatimaton kasvupaikan suhteen. Harmaanruskeat, polvekkeiset oksat kaartuvat kärjistään. Kaksi viikkoa jatkuva valkoinen kukinta alkaa kesäkuun alussa. Lajike kukkii toisen vuoden versoilla.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–VI 150 cm x 150 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Kuten idänvirpiangervo, mutta kukinta on hieman myöhäisempi ja kukka on puolipallomainen; yksittäinen kukka 12 mm – idänvirpiangervon kukka taas on 8 mm leveä ja kukinto lievästi kupera.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–VII 150 cm x 150 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Leveänpyöreä, ohutversoinen ja hidaskasvuinen pikkupensas. Laji kukkii juhannuksen tienoilta heinäkuun puoliväliin saman kesän versoilla, joten sen voi nuorentaa alasleikkaamalla. Kukat ovat puhtaan valkoiset. Laji soveltuu lämpimiin kivikkokasviryhmiin. Kun se saa suojakseen paksun lumikerroksen, se selviää talvista Pohjois-Suomessakin. Koska pensas kasvaa hitaasti, suosittelemme tavanomaista tiheämpää istutusta 5 kpl/m2.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä mm. kivikkopuutarhassa, ruukussa.
I–III(IV–V) 20–30 cm x 60 cm A–Pv Tuo Ra++

Erittäin peittävä ja hyvin kuivuutta sietävä rinneangervo muistuttaa koivuangervoa, mutta kukat ovat vaaleanroosat ja kukinta alkaa hieman myöhemmin kesäkuun lopussa. Lehdet ovat nuorena punasävyiset ja tummemmat kuin koivuangervolla. Rinneangervoa on istutettu jopa isojen koivujen alle, missä se on menestynyt hellekesinäkin. Pensaat jäävät vain sitä matalammiksi, mitä lähempänä puita ne kasvavat. Pensas kukkii saman vuoden versoilla.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena, verhopensaana.
I–V(VI) 100 cm x 120 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

Koristeellisen kaarevaoksainen ja varhain kukkiva norjanangervo on yksi maamme suosituimmista pensaista. Erittäin runsas valkoinen kukinta alkaa eteläisimmässä Suomessa jo toukokuun puolivälissä. Lajike kukkii toisen vuoden versoilla. Myös pienet lehdet puhkeavat aikaisin. Syysväri on kellertävä. Istutus läpäisevään maahan.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–VI(VII) 100–150 cm x 150 cm A Kui–Tuo Ra+++

– Melko hidaskasvuinen, leveäksi kehittyvä pikkupensas on kuin ruusuangervon valkokukkainen muoto. Se kukkii saman vuoden versoilla heinä–elokuussa. Lehdiltään syvänvihreä lajike menestyy Rovaniemellä asti. Se sietää kuivuutta ja alasleikkausta.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena, ruukussa. 
I–V 50–80 cm x 80 cm A–Pv Kui–Tuo Ra+++

Ruusunpunainen, 10 cm leveä latvakukinto; lajike kukkii heinä–elokuussa saman vuoden versoilla. Lehdet ovat tummanvihreät, kapeahkot, osittain vaaleankeltakirjavat. Maanpäälliset versot saattavat kuivua talven aikana, mutta pensas versoo hyvin, kun se leikataan alas keväällä. Lumipeite auttaa juuristoa talvehtimaan, ja kasvupaikan on syytä olla läpäisevä.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena, ruukussa.
(I–II) 80 cm x 100 cm A–Pv Kui–Tuo Ra+++

Ruusunpunainen, 10–15 cm leveä tasalatvainen kukinto puhkeaa heinä–elokuussa saman vuoden versoihin. Kokonaan tummanvihreät lehdet. Maanpäälliset versot saattavat kuivua talven aikana, mutta pensas versoo hyvin, kun se leikataan alas keväällä. Lumipeite auttaa juuristoa talvehtimaan, ja kasvupaikan on syytä olla läpäisevä. Lajike menestyy ainakin II-vyöhykkeellä asti.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena, ruukussa. 
I–II 80 cm x 100 cm A–Pv Kui–Tuo Ra+++

Ruusuangervo on pienehkö, mutta melko isokukintoinen ja -lehtinen pensas. Himmeän purppuranpunaiset kukat avautuvat heinäkuun puolivälissä eteläisimmässä Suomessa. Lajike kukkii saman vuoden versoilla. Lehdet ovat puhjetessaan punaiset, kesällä tummanvihreät, syksyllä ruskean- tai tummanpunaiset. Pensas talvehtii jopa Rovaniemen korkeudella. Se on vaatimaton kasvualustan laadun suhteen ja sietää hyvin kuivuutta ja leikkausta.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena, ruukussa.
I–IV(V) 50–100 cm x 100–120 cm A–Pv Kui–Tuo Ra+++

Lajike on viisivuotiaana 50–60 cm korkea ja yli 1,5 kertaa korkeuttaan leveämpi. Keskikokoiset lehdet ovat keväällä ja syksyllä punakeltaiset, kesällä keltaiset.
Käyttö: kontrastikasvina yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena, ruukussa. 
I–III 50–60 cm x 85 cm A–Pv Kui–Tuo Ra+++

’Goldflame’ on muita tässä mainittuja keltajapaninangervoja kasvutavaltaan pystympi, kapeampi ja jopa metrin korkuinen. Isot lehdet puhkeavat oranssinkeltaisina, vihertyvät pian ja saavat oranssin ruska-asun.
Käyttö: kontrastikasvina yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena, ruukussa.
I–III 60–90 cm x 50–80 cm A–Pv Kui–Tuo Ra+++

Noin puolimetrinen ’Goldmound’ on miltei samankokoinen kuin ’Golden Princess’, mutta vihertävämpi.
Käyttö: kontrastikasvina yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena, ruukussa.
I-III 60 cm x 90 cm A–Pv Kui–Tuo Ra+++

Erittäin tiheä ja säännöllisen pallomainen keijuangervo menestyy puistoissa ja kotipihoissa Pohjois-Suomea myöten. Se leviää melko hitaasti, mutta pensas peittää kasvualustan täydellisesti. Kukinnot avautuvat saman kesän versoihin jo heinäkuun alussa, kun kesä on lämmin. Kukat pysyvät pidempään heleän vaaleanpunaisina, kun pensas istutetaan kevyeen varjoon. Vaaleanvihreät lehdet ovat terveet, vain 2–4 cm pitkät.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena, ruukussa. 
I–VI 50–70 cm x 70–100 cm A–Pv Kui–Tuo Ra+++

Keijuangervon kaltainen, matala ja pienilehtinen pensas, jonka kukat ovat hieman voimakkaamman punaiset kuin keijuangervolla. Myös lehdet ovat tummemmat kuin keijuangervolla ja pensaasta tulee 60–80 cm korkea. Syysväri on koristeellisen punakeltainen. Pensas kukkii saman vuoden versoilla.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena, ruukussa.
I–VI 75 cm x 100 cm A–Pv Kui–Tuo Ra+++

Runsaasti kukkiva ja tuuhea keijuangervon kääpiömuoto, joka on parin kasvukauden jälkeen 30–40 cm korkea. Koska pensas kasvaa hitaasti, suosittelemme tavanomaista tiheämpää istutusta 5–6 kpl/m2. Lehdet ovat 1–2 cm pitkät. Saman vuoden versoilla kukkiva ’Nana’ puhkeaa kukkaan kesä–heinäkuun vaihteessa, ja kukinta jatkuu reilun kuukauden. Juuristo on melko pieni, minkä takia pensas ei viihdy jyrkissä, kuivissa rinteissä eikä hiekkamaassa.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena, ruukussa.
I–III 30–50 cm x 50–80 cm A–Pv Kui–Tuo Ra+++

Loistoangervo tunnetaan erittäin suurista ruusunpunaisista kukinnoistaan, jotka avautuvat heinä–elokuussa. Kämmenen levyiset kukinnot saavat rennot oksat nuokkumaan. Myös heleänvihreä lehdistö näyttää isolta. Pensas muistuttaa kasvutavaltaan ruusuangervoa, mutta lehdet ovat isommat ja heleänvihreät. Lajike kukkii saman vuoden versoilla, joten pensaan voi leikata alas keväällä. Se tekee runsaasti juuriversoja ja menestyy lähes koko Suomessa.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena, ruukussa.
I–VII 90 cm x 120 cm A–Pv Tuo Ra+++

Pensas muistuttaa ruusuangervoa leveine lehtineen ja kukintoineen, mutta kukat ovat vaaleamman punaiset. Nuoren kasvin kukinnot ovat kaksiväriset, valkoiset ja roosat. Pensas kukkii saman vuoden versoilla.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena, ruukussa.  
I–III 80 cm x 80 cm A–Pv Tuo Ra+++

Kreetanangervo muistuttaa paljon japaninangervoa, sillä se on japanin- ja koivuangervon risteymä. Roosa, 7–15 cm leveä kukinto vaalenee kukinnan loppua kohti. Lajike kukkii elokuussa saman vuoden versoilla. Pystyhaarainen ja rönsytön pensas sietää hyvin leikkausta.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–III 120 cm x 150 cm A–Pv Tuo Ra+++

Laji on erittäin kestävä perinnekasvi. Vaaleanroosa, lieriömäinen–kapean kartiomainen kertohuiskilo avautuu yleensä heinäkuun lopulla, ja kukinta kestää jopa syyskuuhun. Laji kukkii saman vuoden versoilla. Pystykasvuinen, runsaasti juurivesoja muodostava pensas sietää hyvin varjoa, kosteaa maata ja leikkausta.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.  
I–V(VI) 80–150 cm x 200 cm A–Pv Tuo–Mär Ra++

Pensas on rotevahko, vaaleanroosakukkainen vastine valkokukkaiselle koivuangervolle. Steveninangervo onkin läheistä sukua koivuangervolle ja näyttää menestyvän hyvin Pohjois-Suomea myöten. Lehdistö muistuttaa koivuangervon lehdistöä. Pensas on terve ja vaatimaton kasvupaikan suhteen. Kukat avautuvat kesä–heinäkuun vaihteessa saman vuoden versoihin.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena.  
I–VI(VII) 100 cm x 100 cm A–Pv Tuo Ra++

Valkokukkainen taiganvirpiangervon (Spiraea media) ja koivuangervon risteymä. Kukinnot syntyvät edellisen kesän versoihin kuten virpiangervoilla. Sivuversot kasvavat kukintojen yläpuolelle kukinnan loppuvaiheessa eli pensas kukkii ”taskuun”. Lehti on pienempi ja kapeampi kuin koivuangervolla.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena. 
I–VI(VII) 100 cm x 130 cm A–Pv Tuo Ra++

Matalahko, kaunislehtinen pensas kasvaa hitaasti ja sopii parhaiten pienimuotoisiin istutuksiin. Oksat ovat kaarevat, jyrkän polvekkeiset. Pari, kolme viikkoa kestävä kukinta alkaa kesäkuun toisella viikolla; valkoiset kukat sijaitsevat toisen vuoden versoissa. Juurivesoja ei kehity. Laji menestyy paremmin sisämaassa kuin rannikolla, missä leudot säät keskellä talvea usein murtavat kasvin lepotilan ennenaikaisesti. Kasvupaikan pitää olla aurinkoinen, maan hiekkapitoinen ja kalkittu.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena.
I–IV 80–100 cm x 100 cm A Kui–Tuo Ra++

Pystykasvuinen rusopajuangervo leviää nopeasti juuriversoista. Se on hyvin terve, talvenkestävä ja vaatimaton kasvupaikan suhteen. Elokuun alussa avautuvat tummanruusunpunaiset kukinnot ovat jopa 20 cm pitkiä ja 10 cm leveitä. Laji kukkii saman vuoden versoilla ja sietää voimakasta leikkausta.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena. 
I–VII 150 cm x 100–150 cm A–Pv Tuo–Kos Ra++

Tämä Keskas-kanta 76 menestyy Rovaniemellä saakka, ja se on vaatimaton kasvupaikan ravinteisuuden ja valon suhteen. Erittäin tuuhea pensas on viisivuotiaana keskimäärin metrin korkuinen. Kukinta kestää Etelä-Suomessa tavallisesti heinäkuun alkupuolelta pitkälle elokuuhun. Kirkkaan purppuranpunaiset kukinnot ovat lyhyet ja leveän kartiomaiset; ne kehittyvät saman kesän versoihin.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena. 
I–VI 100 cm x 150 cmA–Pv Tuo–Kos Ra++

Seppelvarpu on erinomainen peittopensas, kunhan kasvualusta on läpäisevä, jolloin se talvehtii kunnolla ja viihtyy jopa varjossa. Pienillä kellertävillä kukilla ei ole koristearvoa, vaan kauneus perustuu lamoavaan kasvutapaan ja lehdistöön. Lehdet ovat kolmeliuskaiset, syksyllä keltaiset. Kaarevat ohuet punaruskeat oksat juurtuvat nivelistään maahan. Pensasta ei yleensä tarvitse leikata, mutta se versoo hyvin alasleikkauksen jälkeen.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, maanpeittäjänä esimerkiksi luiskissa. 
I–IV 30–50 cm x 100 cm A–V Tuo Ra++

Lumimarja on kasvupaikan suhteen erittäin vaatimaton, varjossakin viihtyvä suojapensas. Se suosii tuoretta maata, mutta sietää kuivuutta, varjoa ja tiesuolaa. Sillä on tummansinivihreä ja tiheä lehdistö sekä valkoiset marjat, jotka koristavat oksia syystalvella. Marjat ovat kuivia, mauttomia ja lievästi myrkyllisiä. Lehdet puhkeavat aikaisin keväällä ja kellastuvat myöhään syksyllä. Kukat ovat hyvin pienet, vaaleanpunaiset. Pensaan voi nuorentaa yhtä hyvin alasleikaten kuin vanhimpia versoja harventamalla.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena. 
I–IV(V) 100–150 cm x 100–200 cm A–V Tuo–Kos Ra++

Kukinto on tummanpunavioletti, yksinkertainen mutta tiheä, voimakastuoksuinen ja jopa 30 cm pitkä. Lajike talvehtii vyöhykkeillä I–III(IV).
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, pikkupuuna. 
200–500 cm x 150–400 cm A–Pv Tuo Ra+++ Hu+

Kukinto on ulkoa tumman purppuranpunainen, kerrannainen ja mietotuoksuinen. Koska yksittäinen kukka on sisäpuolelta vaaleampi, kukinto näyttää hauskan kirjavalta.
Vyöhykkeet I–II.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, pikkupuuna.
200–500 cm x 150–400 cm A–Pv Tuo Ra+++ Hu+

Kukinto puhtaan valkoinen, kerrannainen, keskikokoinen, mietotuoksuinen ja hyvin tiheä. Nuput ovat vihertävät. Vyöhykkeet I–II.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, pikkupuuna.
200–500 cm x 150–400 cm A–Pv Tuo Ra+++ Hu+

– Nuokkusyreenin oksat kasvavat aluksi pystyyn, mutta kaartuvat vähitellen sivuille. Kesä–heinäkuun vaihteessa avautuvat kukinnot 10–20 cm pitkiä, selvästi alaspäin nuokkuvia ja hyvin kapeita. Tummanroosat kukat vaalenevat kukinnan loppua kohti, ja ne ovat sisältä valkoiset. Laji talvehtii Etelä-Suomessa.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–III(IV) 300 cm x 250 cm A–Pv Tuo Ra+++

Monirunkoinen pensas tai pieni puu. Muista syreeneistä poikkeava likusterisyreeni kukkii heinäkuussa viimeisenä syreeneistä ja kermanvalkoiset kukat tuoksuvat hunajalle. Jopa 30 cm leveä kukinto kellastuu kuihtuessaan ja näyttää koristeelliselta vielä kukinnan jälkeen. Oksat ovat tukevat, lehdet 10 cm pituiset, tummanvihreät ja kiiltävät.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, pikkupuuna. 
I–V 600 cm x 350 cm A–Pv Tuo Ra+++

’Moskovan Kaunotar’ tunnetaan eri maissa eri nimillä, kuten ’Krasavitsa Moskvy’ ja ’Beauty of Moscow’. Kukat ovat nuppuisina vaaleanpunaiset, täysin avauduttuaan lopulta vitivalkoiset. Kukinto on kerrannainen, suuri ja voimakastuoksuinen. Lajike menestyy ainakin Etelä-Suomessa vyöhykkeillä I–III.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, pikkupuuna. 
200–500 cm x 150–400 cm A–Pv Tuo Ra+++ Hu+

Suurimmassa osassa maatamme menestyvä pihasyreeni kukkii juhannuksen tienoilla. Kukintojen sävy vaihtelee paljon, mutta se on tyypillisesti vaalean sinivioletti. Pihasyreenin herttamaiset lehdet kellastuvat ja varisevat myöhään syksyllä. Pystyhaarainen pensas vesoo runsaasti.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattavana aitana, pikkupuuna.
I–V(VI) 400 cm x 250 cm A–Pv Kui–Tuo Ra+++ Hu+

Pihasyreenin vanha valkokukkainen muoto. ’Alba’ kasvaa muita kantoja hillitymmin ja lehdet ovat vaaleammat kuin liilakukkaisilla pensailla. Suurimmassa osassa maatamme menestyvä pihasyreeni kukkii juhannuksen tienoilla.  Pihasyreenin herttamaiset lehdet kellastuvat ja varisevat myöhään syksyllä. Pystyhaarainen pensas vesoo runsaasti.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattavana aitana, pikkupuuna.
I–V(VI) 400 cm x 250 cm A–Pv Kui–Tuo Ra+++ Hu+

Pälkäneen kanta on pihasyreenin muoto jonka kukinto on aluksi voimakkaan liilanpunainen, vanhetessaan se vaalenee ja alkaa muistuttaa tavallista pihasyreeniä. Suurimmassa osassa maatamme menestyvä pihasyreeni kukkii juhannuksen tienoilla. Pihasyreenin herttamaiset lehdet kellastuvat ja varisevat myöhään syksyllä. Pystyhaarainen pensas vesoo runsaasti.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattavana aitana, pikkupuuna.
I–V(VI) 400 cm x 250 cm A–Pv Kui–Tuo Ra+++ Hu+

Puistosyreenejä kutsuttiin aiemmin unkarinsyreeneiksi, Syringa josikaea. Puistosyreenit ovat kuitenkin unkarin- ja villasyreenin risteymiä. Niiden tavallisesti tummanvioletti kukinto on leveämpi, ja lehdet ovat himmeämmät ja vaaleammat kuin unkarinsyreenillä. Myös pensas on leveämpi. Siemenlisättyjen taimien kukkien väri vaihtelee. Melko nopeakasvuiset puistosyreenit kukkivat kesä–heinäkuun vaihteessa vanhoilla versoilla.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattavana aitana. 
I–VII 400 cm x 300 cm A–Pv Kui–Tuo Ra+++ Hu+

Tämä puistosyreenin liilanpunakukkainen muoto on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta Närpiöstä. Kukinto on suuri, nuokkuva. Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–VII 400 cm x 300 cm A–Pv Kui–Tuo Ra+++ Hu+

Kukinto on puhtaanvalkoinen, erittäin suuri ja pysty; nuppuisina kukat punertavat. Lajike on kotoisin Tammelasta.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena. 
I–VI(VII) 400 cm x 300 cm A–Pv Kui–Tuo Ra+++ Hu+

Villaheisi on helppohoitoinen, terve, melko nopeakasvuinen ja leveä pensas, jolla on kaunis karvainen lehdistö ja punaiset marjat loppukesällä. Marjat mustuvat vanhetessaan. Punainen tai keltainen ruskaväri kehittyy myöhään syksyllä. Kellanvalkoiset, 10 cm leveät, hieman tympeälle tuoksuvat kukinnot avautuvat kesäkuun alkupuolella edellisen vuoden versoihin. Laji suosii kalkittua maata ja aurinkoa. Tuulen- ja ilmansaasteiden kestävyys ovat melko hyvät. Villaheisi nuorennetaan mieluiten harventamalla vanhimpia versoja. Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena. 
I–V 300 cm x 300 cm A–Pv Kui–Tuo Ra+++ Ca+

Pensas tunnetaan terveydestään: kiiltävät kovahkot lehdet eivät houkuta kirvoja eivätkä heisinälvikkäitä. ’Jenkki’ viihtyy siten myös aurinkoisella kasvupaikalla, kunhan maa on tuoretta tai kosteaa. Sillä on isot kellanvalkoiset kukinnot, mustat marjat ja punertava syysväri. Kukat kehittyvät toisen vuoden versoihin. Kiiltoheisi kasvaa 4–5 metriä korkeaksi, ja siitä kehittyy helposti yksirunkoinen.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, pikkupuuna. 
I–IV 450 cm x 300 cm A–V Tuo–Kos Ra+++

Suuret valkoiset pallokukinnot muodostuvat neuvottomista kukista. Etelä-Suomessa 3–4 viikkoa kestävä kukinta alkaa usein jo kesäkuun toisella viikolla. Kukinnot sijaitsevat edellisen kesän versoissa. Marjoja ei kehity. Lehdet ovat kolmihalkoiset ja kauniin vihreät, syksyllä ruskeanpunaiset. ’Pohjan Neito’ on kotimainen useista paikoista rekisteröity pensas, jonka lisäyslähteenä käytetään Keskas-kantoja 464 Karstulasta ja 465 Kuhmosta. Pensas tarvitsee tuoreen, runsasravinteisen kasvualustan ja paljon valoa kukkiakseen runsaasti. Liian kuivalla ja aurinkoisella paikalla pensas altistuu tuhohyönteisten hyökkäyksille.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena. 
I–VI 200–400 cm x 300 cm A–Pv Tuo–Kos Ra+++

Melko nopeakasvuinen, suuri koriste- ja marjapensas. Tyviversoja kasvaa niukasti. Tummanvihreä liuskainen lehdistö muuttuu varhain syksyllä komean punaiseksi. Valkoiset, litteät, hieman tympeälle haisevat kukinnot avautuvat kesäkuun loppupuolella edellisen vuoden versoihin. Loppukesällä kypsyvät punaiset marjat, joita voi syödä, kun siemenet poistetaan. Maku on kirpeä, minkä vuoksi kasvia kutsutaan myös karpaloheideksi.
Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena.
I–V 300 cm x 300 cm Pv–V Tuo–Kos Ra+++