Pienikukkaiset kärhöt

Kestävä ja terve, pienikukkainen alppikärhö kukkii 3–4 viikkoa touko–kesäkuun vaihteesta lähtien. Kukat ovat kellomaisesti nuokkuvat, siniset ja valkoheteiset. Toisinaan laji kukkii syksyllä toisen kerran hillitymmin. Se menestyy Oulun korkeudelle asti ilman talvisuojausta.

Alppikärhön ja siitä polveutuvien risteymien eli tarha-alppikärhöjen kukat muodostuvat edelliskesän versoihin, joten ne nuorennetaan mieluiten leikkaamalla versot alas kukinnan jälkeen. Nämä ohutjuuriset kärhöt voi istuttaa entiseen kasvusyvyyteensä. Ne kukkivat ahkerasti varjossakin ja menestyvät monenlaisilla kasvualustoilla lukuun ottamatta märkiä ja rutikuivia maita.

Yleisin taimityyppi ja koko:  astiataimena 30–50 cm.

I–V(VI) 3–4 m A–Pv Tuo Ra++ Hu+

Valkoiset, kerrannaiset, 6–8 cm leveät kukat kesäkuun alussa. Köynnös kukkii hyvin kauan, sillä se remontoi. Kasvutapa ja hoito kuten alppikärhöllä. Lajike on magnuksen- ja siperiankärhön risteymä (C. fauriei x sibirica).

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimena 30–50 cm.

I–IV 3–4 m A–Pv Tuo Ra++ Hu+

Laventelinsiniset, puolikerrannaiset, 10 cm leveät kukat kesäkuun alussa. Kasvutapa ja hoito kuten alppikärhöllä. Kruunu- ja ohotankärhön risteymä (C. macropetala x ochotensis).

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimena 30–50 cm.

I–V 2,5–3 m A–Pv Tuo Ra++ Hu+

Vaaleanroosat, valkokeskustaiset kukat kesäkuun alussa. Kasvutapa ja hoito kuten alppikärhöllä.

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimena 30–50 cm.

I–IV 2–3 m A–Pv Tuo Ra++ Hu+

Vaaleanpunaiset, puolikerrannaiset, 9–12 cm leveät kukat kesäkuun alussa. Kasvutapa ja hoito kuten alppikärhöllä. Kruunu- ja alppikärhön risteymä (C. macropetala x alpina).

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimena 30–50 cm.

I–V 4–5 m A–Pv Tuo Ra++ Hu+

Tummanvioletit yksinkertaiset kukat kesäkuun alussa. Kasvutapa ja hoito kuten alppikärhöllä. Kestävä ruotsalainen alppi- ja ohotankärhön risteymä (C. alpina x ochotensis).

Yleisin taimityyppi ja koko:

astiataimena 30–50 cm.

I–IV 2–3 m A–Pv Tuo Ra++ Hu+

Hyvin kestävä ja terve, pienikukkainen kärhö. Kukat ovat keltaiset, yksinkertaiset. Runsain kukinta ajoittuu Etelä-Suomessa kesä–heinäkuuhun, mutta lyhyen tauon jälkeen nuppuja avautuu myöhäissyksyyn. Kukinnan jälkeen kehittyvät hopeakarvaiset siemenpallot.

Keltakärhöt viihtyvät lämpimillä, aurinkoisilla kasvupaikoilla, läpäisevässä ja jopa kuivassa maassa. Ohutjuuriset taimet istutetaan entiseen kasvusyvyyteensä lähelle maanpintaa. Ne leikataan tarvittaessa alas varhain keväällä.

Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimena 30–50 cm.

I–VI 3–5 m A Kui–Tuo Ra+++ Hu+ Ca+