Koristeomenapuut

Puolikerrannaiset kukat ovat nuppuisina vaaleanpunaiset, avoimina vaaleanroosat ja noin 3,5 cm leveät. Kukinta on kohtalaisen runsasta. Hedelmiä muodostuu melko vähän. Ne ovat kaksiväriset, puna-keltaiset ja halkaisijaltaan vain 1,5 cm. Siro-oksainen, hieman keskikokoa isompi puu on peräisin Helsingin Lauttasaaresta.

I–IV 3–5 m A Tuo Ra+++ Ca+

Erittäin talvenkestävä, ylenpalttisesti valkoisena kukkiva isohko omenapuu. Laji on vaatimaton kasvualustan suhteen. Kukat puhkeavat oksille jo toukokuun loppupuolella. Koska kukinta on runsasta ja pitkään jatkuvaa, marjaomenapuu sopii erinomaisesti aikaisten tarhaomenapuiden pölyttäjäksi. Marjamaisen pienet, punaiset hedelmät kelpaavat hilloihin ja mehuihin. Lehdistö on kiiltävän vaaleanvihreä.

I–VI(VII) 6–8 m A Kui–Tuo Ra++ Ca+

Runsaana joka kesä toistuva valkoinen kukinta alkaa varhain kevätkesällä. ’Dolgo’  sopii MTT:n tutkimusten mukaan erinomaisesti aikaisin kypsyvien kesäomenapuiden, kuten ’Pirja’, ’Petteri’  ja ’Vuokko’  pölyttäjäksi.  Se pölyttää tehokkaasti myös monen syysomenan, kuten ’Jaspin’  ja ’Punaisen Melban’.

’Dolgon’ kirkkaanpunaiset pienet hedelmät säilyvät oksilla pitkälle talveen. Aromikkaat ja kirpeänhappamat omenat värjäävät hillon punaiseksi. Ruvenkestävä hillittykasvuinen puu jää melko matalaksi – siitä tulee vain hiukan korkeampi kuin leveä. Tämä marjaomenapuun siementaimi on kotoisin Venäjältä, mutta se tuli myyntiin Yhdysvalloissa vuonna 1917.

I–V(VI) 3–5 m A Kui–Tuo Ra++ Ca+

Valkoisia kukkia kehittyy runsaasti nuoreenkin puuhun. ’Erstaa’ sopii monen aikaisen tarhaomenapuun pölyttäjäksi. Sen hedelmät  ovat keltaiset, punakylkiset, kolmen sentin kokoiset. Aromikkaat ja happoiset, talouskäyttöön sopivat omenat kypsyvät syyskuun lopulla ja säilyvät kuukauden. Puu kasvaa hillitysti, ja notkeat oksat riippuvat kärjistään. Tämä marja- ja tarhaomenapuun risteymä syntyi Erstan puutarhassa Nastolan Villähteellä noin 1870-luvulla.

I–V(VI) 4–5 m A Kui–Tuo Ra++ Ca+

Kestävä ja runsaasti kukkiva liilapunakukkainen puu. Teriö on 4–5 cm leveä ja sitä kirjoo vaalea tähtimäinen kuvio. Oranssinpunaiset kaksisenttiset hedelmät. Lehdistö punertaa kauniisti puhjetessaan. ’Hopa’ on peräisin 1920-luvulta.

I–V 4–6 m A Kui–Tuo Ra++ Ca+

Riippaoksainen puu kukkii runsaasti touko–kesäkuun vaihteessa. Kukka on valkoinen, nuppuisena vaaleanpunainen, 4 cm leveä. Koristeelliset kellanvihreät, auringon puolelta punertavat hedelmät ovat suhteellisen isoja, 4–5-senttisiä. Ne ovat lisäksi mehukkaita ja kelpaavat hyvin talouskäyttöön. Lehdet ovat isot, puhtaan vihreät. Rautatienomenapuu on komeimpia riippapuitamme ja peräisin VR:n taimistolta Hyvinkäältä. Kuva myös sivulla 147.

I–V 2–4 m A Tuo Ra+++ Ca+

Puu on koristeellinen sekä kukkiessaan että hedelmien kypsyttyä. Valkoiset kukat puhkeavat melko myöhään. Kukinta on runsasta, mutta jaksottaista. Oranssinpunaiset, kolmen sentin kokoiset hedelmät sopivat talouskäyttöön. Reheväkasvuinen englantilainen lajike.

I–V 4 m A Kui–Tuo Ra++ Ca+

Liilanruusunpunaiset kukat ja punertavanvihreät lehdet. Näyttävät hedelmät ovat kookkaat, kirkkaanpunaiset. Puu on kasvutavaltaan säännöllinen, eikä latvusta tarvitse juurikaan tarvitse leikata avoimien oksakulmien ansiosta.

I–IV 4–6 m A Tuo Ra+++ Ca+

’Kadetti’ kukkii aikaisin ja erittäin runsaasti. Kukka on vaaleanpunainen, halkaisijaltaan 4,5 cm. Hedelmiäkin muodostuu paljon ja ne säilyvät pitkälle talveen. Ne ovat kirkkaan punaiset, isohkot. Leveälatvaisen, melko ison puun lehdistö punertaa puhjetessaan, myöhemmin se on vihreä. ’Kadetti’ on löydetty Helsingin Munkkiniemestä Kadetintieltä.

I–III(IV) 4–5 m A Tuo Ra+++ Ca+

Suurikukkaisin Helsingistä löydetty koristeomenapuu. Kukka on tumman liilanpunainen ja keskimäärin 6,5 cm leveä. Kukinta on aikainen ja melko runsas. Punaoransseja, vain 1,5 cm leveitä hedelmiä kehittyy vähän. Lehdistö punertaa hieman; puu on iso ja hyvin leveä. Alun perin mahdollisesti Venäjältä tuotu lajike on otettu lisäykseen Kirjailijanpuistosta Töölöstä ja Kiskonpuistosta Ruskeasuolta.

I–III 4–6 m A Tuo Ra+++ Ca+

Helsingistä Töölönlahden rannalta lisäykseen otettu puu muistuttaa marjaomenapuuta. Se on pyöreälatvainen, korkea ja erittäin runsaskukkainen. Kukat ovat vitivalkoiset, 4–5 cm leveät. Runsas omenasato pysyy kauan koristeellisena. Omenat ovat tummanpunaisia, litteitä ja kooltaan 25 x 15 mm.

I–III(IV) 6–8 m A Kui–Tuo Ra++ Ca+

Kukat ovat puolikerrannaiset, purppuranpunaiset ja 3,5 cm leveät. Keskellä on valkoinen tähtikuvio. Kukinta on myöhäinen ja runsas. Marjamaisilla, halkaisijaltaan 1,3 sentin kokoisilla, viininpunaisilla ja punamaltoisilla hedelmillä ei ole erityistä koristearvoa. Lehdet ovat punasävyiset. Hyvin matala, lähes pensasmainen puu on kotoisin Helsingistä Linnanmäen lähellä sijaitsevasta Alppipuistosta.

I–III(IV) 2–3 m A Tuo Ra+++ Ca+

Puu kukkii runsaasti joka vuosi touko–kesäkuun vaihteessa. Aluksi tummanpunaiset, noin viisisenttiset kukat vaalenevat kukinnan loppua kohti. Hedelmät ovat kirkkaanpunaisia, 2–3 cm leveitä, pyöreitä. Lehdet punertavat puhjetessaan, myöhemmin ne ovat pronssinsävyiset. Lajike on kotoisin Ontariosta Kanadasta vuodelta 1933.

I–V 3–4 m A Tuo Ra+++ Ca+

Tummanliilanpunaiset kukat ja punavihreät lehdet. Runsaslukuiset hedelmät ovat tummanpunaiset ja marjamaisen pienet, happamat. Tämä kotimainen puu on peräisin risteytyksestä, jossa emona oli hyvin kestävän marjaomenapuun ja marjaomenapensaan risteymä. Pölyttäjä oli jokin punakukkainen puolalainen koristeomenapuu. Tämä uutuuslajike menestyy ainakin IV-vyöhykkeellä.

I–IV 3–5 m A Tuo Ra+++ Ca+

Valkoisia kukkia kehittyy ylenpalttisesti jo taimiin ja kussakin kääpiöversossa on 6–10 kukkaa. Myös tummanpunaiset, soikeat ja 2,5–3 sentin kokoiset hedelmät ovat koristeelliset. Lehdet tummanvihreät ja melko kiiltävät, alta hienonukkaiset. Kapea latvus levenee vanhetessaan. Lajikkeen emopuu oli istutettu vuonna 1930 Oppio-nimisen rakennuksen pihalle. Paikka on nykyisen Jyväskylän yliopiston puistoa.

I–IV 5–10 m A Kui–Tuo Ra+++ Ca+

Kapealatvainen pieni puu sopii hyvin jopa katualueelle – etenkin kun sen pienet hedelmät eivät varistuaan juurikaan haittaa liikennettä. Puu kukkii valkoisenaan jo nuorena. Kukkia ja hedelmiä kehittyy erittäin paljon, ja koristeellisen punaiset hedelmät pysyvät oksilla kauan. Hillittykasvuisen puun oksistosta kehittyy vähitellen puolittain riippuva. ”Punainen kaunotar Altailta” on tarha- ja marjaomenapuun risteymä 1900-luvun alusta Venäjältä.

I–V 3–6 m A Kui–Tuo Ra++ Ca+

Valkoinen kukinta on hyvin runsas ja varhainen, kukat ovat 4 cm leveitä. ’Rescue’ on hyvä tarhaomenapuiden pölyttäjä – erityisesti ’Punaiselle Melballe’ – ja tuottaa itsekin runsaasti tuorekäyttöön soveltuvia makeita hedelmiä. Pitkänpyöreät 3,5–4 sentin kokoiset omenat valmistuvat jo elokuun lopulta alkaen, mutta jauhottuvat nopeasti. Vihreänkeltainen omena peittyy usein kokonaan punaiseen peiteväriin. Lehdistö pysyy heleänvihreänä pitkälle kesään. Ruvenkestävä ja  pyöreälatvainen puu on tullut markkinoille Kanadassa vuonna 1933.

I–V 4–5 m A Kui–Tuo Ra++ Ca+

Kukinta on niin runsasta, että se peittää lehdet. Kukat ovat vaaleahkon liilanpunaiset, usein puolikerrannaiset ja 4 cm leveät. Hedelmä kehittyy myös runsaasti. Ne ovat punaisia, pienehköjä (1,7 cm leveitä) eivätkä juuri erotu lehdistöstä. Lehdet punertavat nuorina. Tämä keskikokoinen puu on löydetty Helsingistä Lauttasaaresta.

I–III 3–4 m A Tuo Ra+++ Ca+

Riippaoksainen, koko kesän tummanpunalehtinen pikkupuu, jonka latvus on sateenvarjomainen. Kukat ovat tumman viininpunaiset. Vain sentin kokoiset, tumman punavioletit hedelmät erottuvat heikosti ruskeanpunaisesta lehdistöstä – toisaalta ne ovat niin pieniä, ettei maahan varisseista omenista ole mainittavaa haittaa liikenteelle. Puu tarvitsee viihtyäkseen lämpimän, hyvin ojitetun kasvupaikan. Se menestyy ainakin Etelä-Suomessa.

I–II(III) 2–3 m A Tuo Ra+++ Ca+

Puun olemus on tumma koko kasvukauden: kukat ovat tumman purppuraiset, samoin lehdet ja hedelmät. Kukat ovat 4–5 cm leveät; pyöreät hedelmät vain 1,5 sentin kokoiset. Lehdet liuskoittuvat toisinaan lievästi. Puu on terve, keskikokoinen ja leveälatvainen. Se on kotoisin Saskatoonista Kanadasta.

I–III(IV) 3–4 m A Tuo Ra+++ Ca+

Pyöreä- ja leveälatvainen puu muistuttaa marjaomenapuuta (Malus baccata). Se kukkii runsaasti varhain kesällä puhtaan valkoisin, tuoksuvin kukin. Hedelmät ovat keltaiset, läpimitaltaan 2–3 cm.

I–III 3–5 m A Tuo Ra+++ Ca+

Kukat ovat tummanpunaiset, kerrannaiset ja 3,5-4 cm leveät. Hedelmät ovat viininpunaiset. Lehdet ovat selvästi punertavat. Puu on pystykasvuinen, kohtalaisen korkea, pyöreälatvainen. Se on otettu lisäykseen Helsingistä Linnanmäen lähistöltä ns. omenankukkapuistosta.

I–III? 4–6 m A Tuo Ra+++ Ca+

Kukka tummanroosa, usein puolikerrannainen, 4 cm leveä. Lehdistö on ruskeanpunertava. Hedelmät ovat karmiininpunaiset, kulmikkaat, noin 3 cm:n kokoiset. Roteva, pystyhaarainen puu on kotoisin Pohjois-Amerikasta.

I–IV(V) 3 m A Tuo Ra+++ Ca+