Tuotteet

Havukasvit


  • 3078 ABIES BALSAMEA palsamipihta

    Korkea tasaisen kartiomainen havupuu, jonka tummanvihreät neulaset asettuvat kampamaisesti: alapinnan valkoiset ilmarakojuovat erottuvat selvästi. Kävyt ovat nuorena koristeellisen violetinsiniset, 6–10 cm pitkät. Palsamipihta on suhteellisen vaatimaton kasvualustan laadun suhteen ja kasvaa kotiseudullaan Pohjois-Amerikassa usein soilla ja kosteilla mailla. Se hyötyy nuorena varjostuksesta, mutta täysikasvuisena kasvupaikan olisi paras olla valoisa, jotta latvus pysyy vihreänä alhaalta saakka. Latvus on leveämpi ja harvempi kuin siperianpihdalla. Keskimääräinen elinikä Suomen kaupunkipuistoissa on 80 vuotta.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä, kujanteena.

    I–VIII 15–25 m x 4–6 m A–Pv Tuo Ra++ Hu+

    Yleisin taimityyppi ja koko: paakkutaimi 60-80, 80–100 , 100-120 cm.

    palsamipihta
  • 1637 ABIES KOREANA koreanpihta

    Matalahko leveän kartiomainen puu, jolla on erityisen kauniit neulaset ja kävyt. Neulaset ovat alta hopeanhohtoiset, päältä tummanvihreät ja vain 1–2 cm pitkät. Tylppäkärkiset kävyt taas ovat siniset, ja niitä kehittyy jo nuoreen puuhun. Laji viihtyy parhaiten tuulensuojaisella, lämpimähköllä ja osittain varjoisella paikalla, missä maa pysyy tasaisen hikevänä.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä sekä suurilla että melko pienillä pihoilla.

    I–IV(V) 5–10 m x 3–5 m Pv Tuo Ra+++ Hu+

    Yleisin taimityyppi ja koko: astiataimi/paakkutaimi 50–60 cm, paakkutaimi 80–100 cm, 100–120 cm.

    koreanpihta
  • 1638 ABIES SIBIRICA siperianpihta

    Siperianpihdan kartiomainen latvus on erityisen kapea ja tiheäoksainen. Taipuisat, heleänvihreät, kiiltävät neulaset peittävät oksarangan. Pyöreäkärkiset kävyt sijaitsevat tiiviinä ryppäinä latvan huipussa. Laji viihtyy parhaiten mantereisessa ilmastossa, missä kesät ovat lämpimiä ja talvet kylmiä. Rannikolla se alkaa kasvaa turhan varhain keväällä ja latvasilmut saattavat paleltua keväthallojen yllättäessä. Puu on suhteellisen syväjuurinen ja kestää siten hyvin tuulta. Siperianpihtaa on istutettu Suomessa 1800-luvulta lähtien.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä, kujanteena.

    I–VI 15–20 m x 4–5 m A–V Tuo Ra+++ Hu+

    siperianpihta
  • 3044 JUNIPERUS CHINENSIS ’MINT JULEP’ tarhakataja

    Matalahko kirkkaanvihreä laaka- ja rohtokatajan risteymä, joka sietää varjoakin. Leveän ja tiheän pensaan päähaarat kasvavat viistosti ylöspäin; alimmat haarat maata myöten. Tarhakatajat menestyvät ainakin Etelä-Suomessa suojaisilla paikoilla ja ne kannattaa varjostaa kevättalvella. Kasvualustan tulee olla läpäisevää ja runsashumuksista.

    Käyttö: maanpeittona, yksittäin tai ryhmissä mm. kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa.

    I–III 50 cm x 150 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++ Hk+ Hu+

    tarhakataja
  • 3047 JUNIPERUS CHINENSIS ’PFITZERIANA’ tarhakataja

    Keskikorkea, suppilon muotoinen, sammaleenvihreä laaka- ja rohtokatajan risteymä, joka sietää varjoakin. Osa riippuvakärkisistä päähaaroista kasvaa yläviistoon, osa lähes vaakasuoraan. Tarhakatajat menestyvät ainakin Etelä-Suomessa suojaisilla paikoilla ja ne kannattaa varjostaa kevättalvella. Kasvualustan tulee olla läpäisevää humusmaata.

    Käyttö: yksittäin tai ryhmissä mm. kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa.

    I–III 150–200 cm x 200–250 cm A Kui–Tuo

    Ra++ Hk+ Hu+

    tarhakataja
  • 1640 JUNIPERUS COMMUNIS ’NORRBACK’ pilarikataja

    Erittäin kestävä, kotimaista alkuperää oleva pilarimainen tiheäoksainen pikkupuu. Lisäyslähde peräisin Vaasasta. Pystyt oksat nuokkuvat hieman kärjistään. Tämä kotikatajan muoto istutetaan noin kahden metrin välein. Se tarvitsee aurinkoisen kasvupaikan, jotta neulaset eivät varise ennen aikojaan. Laji viihtyy jopa rutikuivassa ja niukkaravinteisessa maassa.

    Käyttö: yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa kivikkotarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa sekä aidanteena.

    I–VI 3–7 m x 13 m A Kui–Tuo Ra+ Hk+

    pilarikataja
  • 1639 JUNIPERUS COMMUNIS ’REPANDA’ kääpiökataja

    Tämä kestävä, mattomainen maanpeitehavu istutetaan 70–100 cm välein. Kääpiökataja on luonnonvaraisen kotikatajamme lajike. Tummanvihreät neulaset saavat karuissa oloissa harmahtavan sävyn. Kasvupaikka mieluiten aurinkoinen, niukasti lannoitettu ja vettä läpäisevä.

    Käyttö: maanpeittona, yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa.

    I–V 25 cm x 150 cm A Kui–Tuo Ra+ Hk+

    kääpiökataja
  • 1631 JUNIPERUS COMMUNIS ’SUECICA’ pilarikataja

    Pilarimainen tiheä pikkupuu. Muutoin kuten em. ’Norrback’, mutta alun perin ulkomainen vanha lajike ja menestyy noin vyöhykettä etelämpänä.

    Käyttö: yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa kivikkotarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa sekä aidanteena.

    I–V(VI) 3–7 m x 1–3 m A Kui–Tuo Ra+ Hk+

    pilarikataja
  • 1653 JUNIPERUS HORIZONTALIS ’ANDORRA COMPACT’ laakakataja

    Vihreä mattomainen peittopensas. Keskeltä koheneva lajike muodostaa 40 cm korkean ja jopa pari metriä leveän tyynymäisen kasvuston. Talvella kasvista tulee punertava, mutta se vihertyy keväällä kasvun alettua. Se viihtyy kuivahkossa, läpäisevässä maassa.

    Käyttö: maanpeittona, yksittäin tai ryhmissä kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa.

    I–III(IV) 30–40 cm x 150 cm A–Pv Kui Ra+ Hk+

    laakakataja
  • 1652 JUNIPERUS HORIZONTALIS ’GLAUCA’ sinilaakakataja

    Sinertävä mattomainen maanpeitehavu. Neulaset lyhyet, sinivihreät–hopeanhohtoiset ja suomumaiset. Keskiosan versot kasvavat aluksi tiukasti maata myöten ja nousevat vanhemmiten hieman reunoja korkeammalle. Kuivahko, läpäisevä kasvupaikka.

    Käyttö: maanpeittona, yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa.

    I–IV 20 cm x 200 cm A Kui Ra++ Hk+

    sinilaakakataja
  • 3058 JUNIPERUS HORIZONTALIS ’PRINCE OF WALES’ laakakataja

    Mattomainen maanpeitehavu. Neulaset lyhyet ja suomumaiset kuten em. ‘Glauca’-sinilaakakatajalla, mutta vihreät. Läpäisevä kasvualusta.

    Käyttö: maanpeittona, yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa.

    I–IV 15–20 cm x 200 cm A Kui Ra++ Hk+

    laakakataja
  • 1565 JUNIPERUS HORIZONTALIS ’WILTONII’ sinilaakakataja

    Sinertävänvihreä mattomainen maanpeitehavu. Neulaset lyhyet, hopeanhohtoiset ja suomumaiset kuten em. ‘Glauca’-lajikkeella. Läpäisevä kasvualusta.

    Käyttö: maanpeittona, yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa kivikkopuutarhassa sekä matalien pensaiden ja perennojen lomassa.

    I–IV 15–20 cm x 200 cm A Kui Ra++ Hk+

    sinilaakakataja
  • 1641 JUNIPERUS SABINA rohtokataja

    Leveä, rento-oksainen kataja, jonka versot kasvavat yläviistoon. Lyhyet, neulasmaiset tai suomumaiset, tummanvihreät lehdet tuoksuvat rikottuina voimakkaasti. Rohtokataja viihtyy aurinkoisella tai osittain katveisella paikalla, kun maa on tuoretta, kuohkeaa ja kohtalaisesti lannoitettua.

    Lajikkeet: ’Mas’ leveänsuppilomainen, noin metrin korkuinen.  ’Tamariscifolia’ puolipallomainen ja noin 60 cm korkea.

    Käyttö: maanpeittona, yksittäin tai ryhmissä kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa.

    I–III 50–100 cm x 100–150 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++ Hk+

    rohtokataja
  • 1632 JUNIPERUS SQUAMATA ’BLUE CARPET’ (lamo) sinikataja

    Teräksensininen, leveän mattomainen peittopensas. Versot nousevat vain hieman maanpinnasta. Neulaset ovat tutun kotikatajan tavoin pistäväkärkiset. Taimet istutetaan läpäisevään, keskiravinteiseen multaan valoisalle paikalle.

    Käyttö: maanpeittona, yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa.

    I–II(III) 25 cm x 150 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

    (lamo) sinikataja
  • 1633 JUNIPERUS SQUAMATA ’BLUE STAR’ (kääpiö)sinikataja

    Teräksensininen, lähes pallomainen, pieni havupensas. Hyvin tiivis kasvusto leviää vanhemmiten. Neulaset ovat kotikatajan tavoin pistäväkärkiset. Taimet istutetaan läpäisevään, keskiravinteiseen multaan valoisalle paikalle.

    Käyttö: yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa.

    I–II(III) 40 cm x 100 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

    (kääpiö)sinikataja
  • 1658 JUNIPERUS SQUAMATA ’BLUE SWEDE’ sinikataja

    Teräksensininen, leveän suppilomainen, vaihtelevanmuotoinen, tiheä pensas. Neulaset ovat kotikatajan tavoin pistäväkärkiset. Taimet istutetaan läpäisevään, keskiravinteiseen multaan valoisalle paikalle.

    Käyttö: yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa.

    I–II(III) 100–130 cm x 100 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++ Hk+

    sinikataja
  • 1634 JUNIPERUS SQUAMATA ’MEYERI’ sinikataja

    Sinivihreä suppilomainen havupensas. Lajike tulee yli metrin mittaiseksi ja lähes yhtä leveäksi. Pystyjen versojen latvat kaartuvat sivuille. Neulaset ovat kotikatajan tavoin pistäväkärkiset. Taimet istutetaan läpäisevään, keskiravinteiseen multaan valoisalle paikalle.

    Käyttö: yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa.

    I–II(III) 100–150 cm x 100–150 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++ Hk+

    sinikataja
  • 1629 LARIX SIBIRICA siperianlehtikuusi

    Lähes koko Suomessa menestyvä leveälatvainen puu, jonka pehmeiltä tuntuvat neulaset kellastuvat syksyllä ja varisevat talven tullen. Laji suosii kalkittua, runsasravinteista ja hikevää maata. Pituuskasvu on nopeaa taimivaiheessa eikä puu yleensä kärsi keväthalloista. Siitä tulee keskimäärin 180 vuotta vanha Suomen kaupunkipuistoissa. Syvän ja vahvan juuriston ansiosta lehtikuusi kestää hyvin tuulta ja rungon paksu kuorikerros suojaa metsäpaloilta. Lahonkestävän puuaineksen vuoksi lehtikuusta hyödynnetään mm. laitureissa.

    Käyttö: yksittäin tai ryhmissä isoilla pihoilla ja puistoissa.

    I–VII 10–28 m x 4–10 m A Tuo Ra++ Sa+

    siperianlehtikuusi
  • 1628 MICROBIOTA DECUSSATA tuivio

    ”Jokapaikan” mattomainen peittopensas, joka pärjää sekä auringossa että varjossa. Tuivio sopii erinomaisesti portaiden ja polkujen viereen, sillä aluksi neulasmaiset, myöhemmin suomumaiset lehdet kestävät paremmin tallausta kuin katajien neulaset. Se menestyy myös herkästi kuivuvassa rinteessä. Talvella ruskehtavaksi muuttunut kasvi vihertyy taas keväällä.

    Käyttö: maanpeittona, yksittäin tai ryhmissä rinteessä, kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa.

    I–VI 30 cm x 150 cm A–V Kui–Tuo Ra+ Hk+

    tuivio
  • 3052 PICEA ABIES metsäkuusi

    Koko Suomessa kestävä havupuu varjostaa ja sitoo tehokkaasti. pölyä, melua ja tuulta. Laji viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla auringosta varjoon. Latvuksesta kehittyy kuitenkin tuuhein ja alhaalta saakka tiheä, kun taimet istutetaan rittävän harvaan avoimelle paikalle. Kasvualusta voi olla yhtä hyvin hapanta kuin reilusti kalkittua. Matala, pinnanmyötäinen juuristo ei kestä voimakasta maantäyttöä.

    Monikäyttöinen metsäkuusi sopii hyvin polttopuuksi, kunhan uuninluukku pidetään suljettuna – pihkainen puu kipinöi.  Metsäkuusen kerkistä eli nuorista pehmeistä vuosikasvaimista valmistetaan kerkkäsiirappia. Siemenet tarjoavat elintärkeää ravintoa monille maamme luontaisille pieneläimille. Laji on myös perinteisin joulupuumme ja merkittävä teollisuuden raaka-aine.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä, kujanteena, leikattuna aitana auringossa–varjossa.

    I–VIII 15–30 m x 4–6 m A–V Tuo–Kos Ra++

    metsäkuusi
  • 1659 PICEA ABIES ’ECHINIFORMIS’ siilikuusi

    Pallomainen, erittäin hidaskasvuinen metsäkuusen kääpiömuoto. Neulaset ovat sinertävänvihreät ja tavallista lyhyemmät. Metsäkuusen tavoin lajike kestää varjoa ja suosii hikevää maata. Lajike on hyvin kestävä eikä sitä tarvitse varjostaa kevättalvella kuten useimpia pensasmaisia havukasveja.

    Käyttö: yksittäin tai ryhmissä kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa.

    I–IV 50 cm x 90 cm A–Pv Tuo–Kos Ra++

    siilikuusi
  • 1643 PICEA ABIES ’NIDIFORMIS’ pesäkuusi

    Tiheä ja leveän pallomainen pesäkuusi muuttuu vähitellen päältä litteästä koveraksi. Neulaset ovat vihreät ja tavallista lyhyemmät. Metsäkuusen tavoin pesäkuusi kestää varjoa ja suosii hikevää maata. Lajike on hyvin kestävä eikä sitä tarvitse varjostaa kevättalvella kuten useimpia pensasmaisia havukasveja.

    Käyttö: yksittäin tai ryhmissä kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa.

    I–IV 75 cm x 125 cm A–Pv Tuo–Kos Ra++

    pesäkuusi
  • 1644 PICEA GLAUCA ’CONICA’ kartiovalkokuusi

     

    Tasaisen kartiomainen pikkupuu, jota kutsutaan muotonsa vuoksi myös sokeritoppakuuseksi. Neulaset ovat kirkkaanvihreät, erittäin lyhyet ja pehmeältä tuntuvat. Tämä hyvin hidaskasvuinen lajike ruskettuu helposti kevättalven auringon paisteessa, minkä vuoksi se on varjostettava esimerkiksi säkkikankaalla.  Sitä ei kuitenkaan kannata istuttaa kaikkein varjoisimpiin paikkoihin, missä latvuksesta tulee harva.

    Käyttö: yksittäin tai pienissä ryhmissä kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa.

    I–III 100–150 cm x 100 cm A–Pv Kui–Tuo Ra++

    kartiovalkokuusi
  • 3053 PICEA MARIANA mustakuusi

    Suhteellisen matala ja kapealatvainen, kauniisti sinertävä havupuu – oheisen kuvan mustakuusen heleänvihreät nuoret vuosikasvaimet tummuvat ja sinertyvät loppukesään mennessä. Laji on yhtä kestävä kuin kotimainen metsäkuusi ja viihtyy jopa märässä maassa ikiroudan päällä. Lisäksi tämä pohjoisamerikkalainen pioneeripuu kasvaa nopeasti. Neulaset ovat lyhyet; hyvin pienet, ruskeat kävyt sijaitsevat latvassa tiheinä ryppäinä. Juuristo on metsäkuusen tavoin pinnanmyötäinen, joten puu kärsii herkästi voimakkaasta maantäytöstä ja kovista tuulista.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä, kujanteena, leikattuna aitana auringossa–varjossa.

    I–VIII 8–15 m x 3–4 m A–V Tuo–Mär Ra+ Hu+

    mustakuusi
  • 1621 PICEA OMORIKA serbiankuusi

    Erittäin kapealatvainen ja vähän tilaa vievä puu on taajamien suosituin havupuu. Lajia istutetaan paljon myös tiealueille, sillä se kestää hyvin ilmansaasteita. Se on ainoa meillä viljelty ulkomainen kuusilaji, joka on ollut vielä 80-vuotiaana poikkeuksetta terve ja elinvoimainen.

    Keskivihreiden neulasten vaalea alapinta hohtaa kauniisti. Lyhyet oksat kaartuvat kärjistään ylöspäin. Sinimustat, 4–6 cm pitkät kävyt kehittyvät jo nuoreen puuhun.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä, kujanteena jopa pienillä pihoilla ja liikennealueilla.

    I–V 15–25 m x 2–4 m A–Pv Tuo Ra+++

    serbiankuusi
  • 3065 PICEA OMORIKA ’NANA’ kääpiöserbiankuusi

    Leveän kartiomainen, matala ja erittäin tiheä pikkupuu. Neulaset ovat keskivihreät, alta kauniisti vaaleana hohtavat. Terve ja elinvoimainen ’Nana’ kestää hyvin ilmansaasteita ja viihtyy serbiankuusen tavoin aurinkoisilla tai osittain varjoisilla paikoilla, missä maa on tuoretta ja ravinteikasta.

    Käyttö: yksittäin tai ryhmissä pienilläkin pihoilla, matalien pensaiden ja perennojen lomassa.

    I–IV 3 m x 2,5 m A–Pv Tuo Ra+++

    kääpiöserbiankuusi
  • 1620 PICEA PUNGENS ’GLAUCA’ hopeakuusi

    Kartiomainen, hohtavan vaaleansiniharmaa okakuusen muoto. Oksat kasvavat rungosta lähes vaakasuoraan ja oksakerrokset erottuvat selvästi. Jäykät, pistävät neulaset. Nuoreenkin puuhun muodostuvat kävyt ovat 5–10 cm pitkiä. Lajike tarvitsee runsaasti valoa ja melko paljon ravinteita, jotta latvuksesta tulee säännöllinen ja kauniin sinertävä. Maa saa olla yhtä hyvin hapan kuin kalkittu.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä, kujanteena aurinkoisella kasvupaikalla.

    I–III 10–15 m x 3–6 m A Tuo Ra+++ Hk+

    hopeakuusi
  • 1650 PICEA PUNGENS ’GLAUCA GLOBOSA’ pallohopeakuusi

    Kauniin vaaleansinertävä okakuusen kääpiömuoto, jonka muoto vaihtelee leveän kartiomaisesta litteänpyöreään. Neulaset ovat kovat ja pistäväkärkiset. Kasvupaikan pitää olla valoisa, jotta neulaset eivät viherry ja varise ennen aikojaan. Pensas sietää hyvin kuivuutta ja auringon paahdetta.

    Käyttö: yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa.

    I–III 100 cm x 150 cm A Kui–Tuo Ra+++

    pallohopeakuusi
  • 1625 PINUS CEMBRA sembramänty

    Pitkäikäinen iso havupuu. Tavallisesti leveä latvus pysyy tuuheana noin 50-vuotiaaksi, mutta sitten oksisto harvenee tyvestä. Sinivihreät, 7–12 cm pitkät, taipuisat neulaset kiinnittyvät viiden neulasen kimppuihin, jotka pysyvät kiinni oksissa peräti 5–6 vuotta. Kävyt ovat noin 10 cm pitkät, tynnyrimäiset. Puu kasvaa luonnossa mm. kangasmetsissä, tulvalaaksoissa, kivisillä mailla ja soilla. Se viihtyy kuitenkin parhaiten kevyessä varjossa sekä tuoreessa ja viljavassa maassa, joka voi olla yhtä hyvin hapanta kuin kalkittua. Syvän juuriston ansiosta männyt sietävät navakkaa tuulta ja maantäyttöä.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä tai kujanteena valoisilla paikoilla.

    I–VI 10–15 m x 4–6 m A–Pv Tuo Ra+++ Hk+

    sembramänty
  • 1623 PINUS MUGO MUGHUS vuorimänty

    Monihaarainen pikkupuu tai pensas. Kun vuosikasvaimet typistetään juhannusviikolla, kasvusto tuuheutuu ja pysyy matalana. Vuorimänty on valopuu, mutta sietää enemmän varjoa kuin metsämänty. Neulaset säilyvät oksilla 5–8 vuotta, mikä tekee vuorimännystä tiheän. Neulaset ovat pareittain, jäykät, tummanvihreät, 3–8 cm pitkät. Pienet kävyt sijaitsevat usein 4–5 kappaleen ryhmissä.

    Käyttö: yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa rinteessä ja tasamaalla, jopa paahteessa.

    I–VIII 100–300 cm x 200–400 cm A Kui–Tuo Ra+ Hk+

    vuorimänty
  • 1624 PINUS MUGO ’PUMILIO’ kääpiövuorimänty

    Leikkaamattakin pienenä pysyvä vuorimännyn muoto. Oksat ja neulaset ovat lyhyemmät ja tiheämmässä kuin em. vuorimännyllä. Alimmat haarat kasvavat maata myöten ja kohenevat kärjistään.

    Käyttö: yksittäin tai ryhmissä mm. kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa.

    I–VI 50–100 cm x 150 cm A Kui–Tuo Ra+ Hk+

    kääpiövuorimänty
  • 1622 PINUS PEUCE makedonianmänty (peuke)

    Pitkäikäinen, iso ja leveähkö havupuu, jonka latvus pysyy kauemmin vehreänä kuin sembramännyllä. Lisäksi puu kestää paremmin sienitauteja eikä vaadi paljon kasvupaikaltaan, kunhan se on valoisa. Tyypillisen männyn tapaan se pärjää kuivassa maassa, ja syvän juuriston ansiosta puu sietää navakkaa tuulta ja maantäyttöä. Noin 7–10 cm pitkät neulaset kiinnittyvät viiden neulasen kimppuihin. Kävyt ovat kapeat, 8–15 cm pitkät.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä tai kujanteena valoisilla paikoilla.

    I–IV(V) 10–20 m x 4–7 m A Kui–Tuo Ra++ Hk+

    makedonianmänty (peuke)
  • 1627 PINUS PUMILA ’GLAUCA’ pensassembra

    Sinivihreä, hyvin leveä havupensas. Koska lajike kasvaa hitaasti, suosittelemme tavanomaista tiheämpää istutusta 5–6 kpl/m2. Neulaset ovat sembramännyn tavoin sinivihreät,  4–6 cm pitkät ja viiden kappaleen kimpussa. Pallomaiset kävyt sijaitsevat oksilla pareittain–viisittäin. Pensassembra viihtyy auringossa, keskiravinteisessa ja läpäisevässä maassa, joka saa olla yhtä hyvin kuivaa kuin hikevää.

    Käyttö: yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa.

    I–V(VI) 50–100 cm x 100–200 cm A Kui–Tuo Ra++ Hk+

    pensassembra
  • 1665 PINUS SYLVESTRIS metsämänty

    Erittäin pitkäikäinen, suuri, kotimainen havupuu. Aluksi kartiomainen latvus pyöristyy ja levenee iän myötä; samalla alaoksat karsiutuvat ja kaunis punaruskea runko tulee näkyviin. Puu kestää erinomaisesti kuivuutta sekä navakkaa tuulta ja maantäyttöä syvän paalujuuriston ansiosta. Laji ei vaadi paljon kasvupaikaltaan, kunhan se on aurinkoinen. Latvus päästää lävitseen paljon valoa eikä varjosta liikaa puutarhaa. Sinivihreät, 4–5 cm pitkät neulaset kiinnittyvät kahden neulasen kimppuihin. Kävyt ovat lyhyet.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä tai kujanteena valoisilla paikoilla.

    I–VIII 10–25 m x 5–10 m A Kui–Tuo Ra+ Hk+

    metsämänty
  • 1645 TAXUS CUSPIDATA japaninmarjakuusi

    Leveä pikkupuu, jonka oksat ovat vaakasuorat. Marjakuusten neulaset ovat litteät, erittäin tummanvihreät; marjakävyt ovat punaiset, syömäkelvottomat. Marjakuuset sietävät erinomaisesti leikkausta. Ne tarvitsevat kosteahkon, runsasravinteisen kasvualustan tuulensuojaisessa siimeksessä. Taimet tulee varjostaa kevättalvella avoimilla alueilla.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä, leikattuna aitana puolivarjossa tai varjossa.

    I–IV(V) 2–5 m x 4 m Pv–V Tuo Ra+++ Hu+

    japaninmarjakuusi
  • 1655 TAXUS CUSPIDATA ’NANA’ japaninmarjakuusi

     ’Nana’ on matala ja hyvin leveä pensas, jonka lyhyet oksat kasvavat yläviistoon. Muut ominaisuudet kuten em. japaninmarjakuusella.

    Käyttö: maanpeittona, yksittäin, ryhmissä puolivarjossa tai varjossa.

    I–II(III) 80100 cm x 150250 cm Pv–V Tuo Ra+++ Hu+

    japaninmarjakuusi
  • 3072 TAXUS X MEDIA ’FARMEN’ kartiomarjakuusi

    Leveä ja matalahko–keskikorkea pensas; versot yläviistot. Litteät, tummanvihreät neulaset; punaiset, syömäkelvottomat marjakävyt. Marjakuuset sietävät erinomaisesti leikkausta. Ne tarvitsevat kosteahkon, runsasravinteisen kasvualustan tuulensuojaisessa siimeksessä. Taimet tulee varjostaa kevättalvella avoimilla alueilla.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena puolivarjossa tai varjossa.

    I–III 100–200 cm x 200–300 cm Pv–V Tuo Ra+++ Hu+

    kartiomarjakuusi
  • 1646 TAXUS X MEDIA ’HICKSII’ kartiomarjakuusi

    Kapeahko, pystyoksainen ja melko korkea pensas. Muut ominaisuudet kuten em. ’Farmen’-kartiomarjakuusella.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattuna aitana varjossa.

    I–III 300 cm x 150 cm Pv–V Tuo Ra+++ Hu+

    kartiomarjakuusi
  • 1619 THUJA OCCIDENTALIS ’BRABANT’ kartiotuija

    Kartiomainen pienehkö puu, jonka versot ovat tiheässä ja vaakasuorat. Se kasvaa nopeasti.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena auringossa–varjossa.

    I–IV(V) 3–12 m x 2 m A–V Tuo–Kos  Ra+++ Hu+

    kartiotuija
  • 3055 THUJA OCCIDENTALIS ’COLUMNA’ pilarituija

    Tummanvihreä pylväsmäinen pikkupuu, joka kasvaa suhteellisen hitaasti.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena auringossa–varjossa.

    I–III 5 m x 1,5 m A–V Tuo–Kos Ra+++ Hu+

  • 1647 THUJA OCCIDENTALIS ’DANICA’ pallotuija

     Tiivis, säännöllisen pallomainen, hyvin hidaskasvuinen havupensas. Erittäin tiheät haarat harittavat pystysuoraan. Lehdistö on kirkkaanvihreä, talvella ruskehtava.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä auringossa–varjossa, jopa ruukuissa.

    I–IV 50 cm x 50 cm A–V Tuo–Kos Ra+++ Hu+

    pallotuija
  • 3056 THUJA OCCIDENTALIS ’FASTIGIATA’ pilarituija

    Kapean pylväsmäinen havupuu.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena auringossa–varjossa.

    I–IV(V) 10 m x 3 m A–V Tuo–Kos Ra+++ Hu+

    pilarituija
  • 1648 THUJA OCCIDENTALIS ’GLOBOSA’ pallotuija

    Pallomainen, vaaleanvihreä, talvella harmahtava pensas. Versot ovat harvemmat kuin lajikkeilla ’Danica’ ja ’Little Giant’.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä auringossa–varjossa, jopa ruukuissa.

    I–IV 100 cm x 100 cm A–V Tuo–Kos

    Ra+++ Hu+

    pallotuija
  • 1635 THUJA OCCIDENTALIS ’HOLMSTRUP’ kartiotuija

    Tiheän kartiomainen pikkupuu, joka kasvaa melko hitaasti ja pysyy säännöllisen muotoisena vanhanakin. Se on myös yksi kestävimmistä kartiotuijista: lajike menestyy hyvin vielä Joensuun–Kuopion korkeudella. Lehdykät ovat keskivihreät, talvella himmeän tummanvihreät.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena auringossa–varjossa.

    I–IV 3 m x 1 m A–V Tuo–Kos Ra+++ Hu+

    kartiotuija
  • 1660 THUJA OCCIDENTALIS ’LITTLE GIANT’ pallotuija

    Pallomainen pieni pensas kuten em. ’Danica’, mutta versot pysyvät vihreinä syvemmälle kasvissa ja lehdet ovat tummanvihreät.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä auringossa–varjossa, jopa ruukuissa.

    I–IV 50 cm x 50 cm A–V Tuo–Kos Ra+++ Hu+

    pallotuija
  • 1649 THUJA OCCIDENTALIS ’SMARAGD’ timanttituija

    Tiheän kartiomainen, säännöllisen muotoinen pikkupuu. Kirkkaanvihreä lehdistö on erityisen kaunissävyinen ja tiheä, minkä takia lajiketta on istutettu paljon mm. leikkaamattomiin aidanteisiin. Kasvi tosin sietää tarvittaessa voimakastakin leikkausta.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena auringossa–varjossa.

    I–III 4–6 m x 1,5 m A–V Tuo–Kos Ra+++ Hu+

    timanttituija
  • 3075 THUJA OCCIDENTALIS ’WOODWARDII’ pallotuija

    Tummanvihreä, muodoltaan munamainen havupensas. Pallotuijat kasvavat hitaasti. Etenkin nuoret taimet on syytä varjostaa kevättalven auringolta ja tuulelta, jotta litteät lehdykät eivät rusketu.

    Käyttö: yksittäin, ryhmissä auringossa–varjossa, jopa ruukuissa.

    I–III 100 cm x 100 cm A–V Tuo–Kos

    Ra+++ Hu+

    pallotuija
  • 3057 TSUGA CANADENSIS kanadanhemlokki

    Erittäin leveä monirunkoinen pikkupuu tai iso havupensas. Selkeää kartiomaista latvusta ei yleensä muodostu. Hyvin lyhyet, litteät neulaset asettuvat kampamaisesti; ne eivät pistele. Kävyt ovat vain 1–2 sentin kokoiset.

    Hemlokit viihtyvät parhaiten siimeksessä ja runsasravinteisessa maassa, jonka pH voi vaihdella happamasta lähes neutraaliin. Kanadanhemlokki menestyy Etelä-Suomessa.

    Käyttö: yksittäin tai ryhmissä sekä pienillä että isoilla pihoilla.

    I–II 4–6 m x 2–4 m Pv–V Tuo Ra+++ Hu+

    kanadanhemlokki
Ota yhteyttä