Hedelmäpuut

Kirsikkapuut


  • 1524 'HUVIMAJAN KUULASMARJA' FINE kirsikka

    ’Huvimajan Kuulasmarja’ FinE Amarellityyppinen, jokseenkin itsepölytteinen ja satoisa lajike. Marjat suuret, mehukkaat ja makeat. Sato kypsyy heinäkuun puolenvälin jälkeen. Satoa saadaan jo 3–4-vuotiaasta puusta, josta tulee keskikoinen, 3–5 metriä korkea, leveän pyöreälatvainen. Lajike on peräisin Pälkäneeltä Myttäälän tilalta, jossa oli jo 1800-luvulla kuuluisa hedelmätarha. Nyt tilalla toimii MTT:n Hämeen tutkimusasema. Täysin samanlainen kanta on löydetty myös Anjalankoskelta, ja sille on annettu nimi ’Inkeroisten Kuulasmarja’. 
    Vyöhykkeet I–III(IV).

  • 1529 'SIKKOLAN KUULASMARJA' FINE kirsikka

    Amarellityyppinen itsepölytteinen lajike, jonka yleensä runsas sato kypsyy aikaisin kesällä. Tämäkin lajike tekee marjoja yksinään, mutta toinen hapankirsikka lähettyvillä lisää satoa. Marja on makea, helakanpunainen ja pienehkö, runsaasti sokeria sisältävä. Puu on nuorena nopeakasvuinen ja tulee satoikään noin viisivuotiaana. Se kukkii vuosittain yleensä runsaasti ja kauan. Kotoisin Laukaan Leppävedeltä Sikkolan talosta. 
    Vyöhykkeet I–IV(V).

    kirsikka
  • 1539 'CHOKOLADNAJA' – SUKLAAKIRSIKKA kirsikka

    Erikoinen tummanpunaruskea morellityyppinen pensaskirsikka,  joka on lähtöisin Baltian maista ja Venäjältä. Pensas on pyöreähkö ja 150-200 cm korkea. Maku on miellyttävän happamanimelä ja manteliin vivahtava. Sato kypsyy aikaisin. Lajike on kestävä vyöhykkeillä I–IV(V)

    kirsikka
  • 1013 'FANAL' kirsikka

    Morellityyppinen tuorelajike. Itsepölytteinen ja satoisa ’Fanal’ muistuttaa ’Varjomorellia’, mutta se on aavistuksen isompimarjainen ja hieman makeampi. Tämä vanha ulkomainen lajike menestyy ainakin Etelä-Suomessa vyöhykkeillä I–III.

    kirsikka
  • kirsikka
  • 1531 'RAUHALAN MORELLI' FINE kirsikka

    Itsepölytteinen lajike tunnetaan myös nimellä ”Pihtipudas” löytöpaikkansa mukaan. Se antaa satoa yksinkin, mutta sato suurenee, kun kahta lajiketta istutetaan rinnan. Marjat ovat selvästi makeammat ja isommat kuin tyypillisillä morelleilla.  Marjat ovat kuitenkin pienemmät kuin ’Varjomorellilla’. 

    Puu kasvaa nuorena tyypillisesti yksirunkoisena, latvus on kapeahko ja kartiomainen. Kukat vivahtavat vaaleanpunaiseen, minkä vuoksi lajike sopii erityisen hyvin myös koristepuuksi. 
    Vyöhykkeet I–IV.

    kirsikka
  • kirsikka
Ota yhteyttä