Luumupuut

• 1764 ’ANTTOLA’ luumu

  Itsepölytteinen. Hedelmä on keskikokoinen, kypsänä sinipunainen ja aromikas; se muistuttaa ’Victoriaa’. Syyskuun puolivälissä kypsyvä sato on runsas ja säilyy hyvin varastoituna. Voimakaskasvuinen puu on peräisin Etelä-Savosta. 
  Vyöhykkeet I–III(IV).

  

• 1526 ’KUNTALA’ luumu

  Itsepölytteinen, kutsutaan myös nimellä ’Kuntalan Punaluumu’. Hedelmä pienehkö, punertava, makea ja aromikas. Sato kypsyy varhain. Puu kasvaa hillitysti ja tulee nuorena satoikään. Lajike on kotoisin Elimäeltä Pohjois-Kymenlaaksosta. 
  Vyöhykkeet I–IV.

  

• 1527 ’KUOKKALA’ FINE luumu

  Itsepölytteinen. Hedelmä on keskikokoinen, keltainen pohjaväri peittyy osittain violetinpunaiseen pintaväriin. Erinomainen, mehukas tuorehedelmä säilyy 2–3 viikkoa varastossa. Puu kasvaa hillitysti. Latvus on avoin ja oksat lähes vaakasuorat, minkä vuoksi oksat eivät repeile. Satoisa lajike on löydetty Jyväskylästä. 
  Vyöhykkeet I–III(IV).

  

• 1530 ’SAVION KELTALUUMU’ luumu

  Tämä lajike tarvitsee muiden keltaluumujen tavoin pölyttäjän, jotta sadosta tulee runsas. Hedelmä on keskikokoinen tai hyvänä vuonna suuri. Makeat ja mehukkaat hedelmät soveltuvat erityisen hyvin tuorekäyttöön. Puu on hidaskasvuinen, kapealatvainen ja pienehkö. Lajike on kotoisin Uudeltamaalta.
  Vyöhykkeet I–II.

  

• 1543 ’SINIKKA’ FINE luumu

  Täysin itsepölytteinen. Runsas sato kypsyy jo elokuun lopussa. Hedelmä on sininen, sisältä tummanruskea, makea ja aromikas. Se on erinomaista sekä tuoreena että säilöttynä. Hedelmä on pienehkö, mutta se ei varise eikä halkeile kovin helposti. Hillittykasvuinen puu jää matalaksi, joten sato on helppo poimia eikä puu kaipaa leikkaamistakaan. Varhain satoikään tulevaa puuta voi  viljellä omajuurisena, sillä juurivesoja kasvaa niukasti. Lajike on löydetty Leivonmäeltä Keski-Suomesta.
  Vyöhykkeet I–III(IV).

  

• 1519 ’VICTORIA’ luumu

  Itsepölytteinen, myös itse hyvä toisten luumulajikkeiden pölyttäjä. Runsas sato kypsyy syyskuun loppupuolella. Hedelmä on suuri, makea ja vähähappoinen. Keltaisen pohjavärin päällä täplikäs, punainen peiteväri. Sisältä hedelmä on mehukas, kiinteä ja vaaleankeltainen. Nuorena voimakaskasvuinen, vanha englantilainen lajike.
  Vyöhykkeet I(II).

  

• 1542 ’YLEINEN KELTALUUMU’ luumu

  Tarvitsee pölyttäjälajikkeen, vaikkapa ’Kuntalan’. Sato kypsyy syyskuun lopussa ja sitä voi kypsyttää tarvittaessa sisällä. Hedelmä on keskikokoinen tai isohko, keltainen. Malto on makea, mehevä ja keltavihreä. Satoa saadaan jaksoittain ja pienikokoinen puu tulee melko myöhään satoikään. Vanha kotimainen kanta.
  Vyöhykkeet I–III(IV).

  

• 1541 ’YLEINEN PUNALUUMU’ luumu

  Itsepölytteinen ja hyvä toisten lajikkeiden pölyttäjä. Hedelmä on keskikokoinen, mehukkaan makea ja lievästi mausteinen. Se on ohutkuorinen ja kolhuille altis; siemen irtoaa helposti mallosta. Hedelmiä kehittyy jo nuoreen puuhun. Puu on voimakaskasvuinen, tiheä, kapeahko ja korkealatvainen. Tätä luumua on viljelty Suomessa vuosisatoja.
  Vyöhykkeet I–IV.