Päärynäpuut

• ’AUNEN PÄÄRYNÄ’ päärynä

  Itsepölytteinen suomalainen herkkulajike. Hedelmä on keskikokoinen tai pienehkö, pyöreähkö, pitkäkantainen, aurinkoisina kesinä toispuoleisesti punaväritteinen. Maku on päärynöille tyypillisesti miedon makea. Täysin kypsä, hyväntuoksuinen ja pehmeämaltoinen hedelmä kestää varastointia kaksi viikkoa. Sato kypsyy syyskuun alkupuolella. Hillittykasvuinen, pienehkö puu saavuttaa varhain satoiän. Lajike on peräisin Pälkäneeltä Hämeestä ja menestyy Etelä-Suomessa vyöhykkeillä I–III.

  

• ’ELOKUUN PÄÄRYNÄ’ päärynä

  Varhainen herkkulajike, jonka sato kypsyy jo elokuun loppupuolella. Sato kannattaa nauttia pian, koska se ei säily kauan. Hedelmä on vihreänkeltainen, pieni, pyöreän päärynämäinen. Se on makeahko, usein siemenetön, malloltaan kellanvalkoinen ja kypsänä pehmeä, mehukas ja vain lievästi happoinen. Puu on voimakaskasvuinen ja pystyoksainen, vanhempana kartiomainen. Lajike lienee kotoisin Ruotsista 1850-luvulta, ja se on menestynyt jopa IV-vyöhykkeen parhaimmilla paikoilla. Vyöhykkeet I–II(III).

• ’JUKKA’ päärynä

  Itsepölytteinen herkkulajike. Ristipölytys lisää kuitenkin selvästi satoa, joka kypsyy syyskuun puolivälissä. Hedelmä on  vihreä, keskikokoinen (7 cm pitkä), leveän kartiomainen, maukas ja mehukas. Myös ”Mäkisen Päärynäksi” sanottu lajike on peräisin Elimäeltä Pohjois-Kymenlaaksosta; alkuperää ei tunneta, mutta puu menestyy ainakin Etelä-Suomessa vyöhykkeillä I–III.

• ’OLGA’ päärynä

  Poikkeuksellisen kestävä, Joensuusta lisäykseen otettu venäläinen taloushedelmä. Lajike on jalostettu vuonna 1920 risteyttämällä ussurinpäärynä ja ’Yleinen Suomalainen Päärynä’.  Hedelmä on kirkkaankeltainen, pieni tai keskikokoinen, lähes pyöreä, maultaan kirpeän happoinen. Runsas valkoinen kukinta alkukesällä ja lehdistön ruskeanpunainen syysväri tekevät lajikkeesta myös upean koristepuun. Pystyoksainen ja  isokokoinen puu tuottaa runsaasti satoa.  ’Olga’ on myös hyvä pölyttäjä. Vyöhykkeet I–V.

  

• ’PEPI’ päärynä

  Itsepölytteinen herkkulajike, jonka hedelmät kypsyvät elo–syyskuun vaihteessa.Hedelmä on herkullinen ja mehukas. Se on muodoltaan pitkulainen, keskikokoinen, vihertävänkeltainen, auringon puolelta punakylkinen. Satoa saadaan jo nuoresta puusta. ’Pepi’ on virolainen päärynäpuu, joka menestyy Etelä-Suomessa vyöhykkeillä I–III.

  

• 'TOHTORIN PÄÄRYNÄ' päärynä

  Syyskuun alussa kypsyvä herkkulajike. Hedelmä on pieni- tai keskikokoinen ja paksukuorinen, kypsänä kauniin keltainen ja auringon puolelta punertavakylkinen. Kypsä hedelmä on pehmeähkö, imelä ja voimakasarominen. Hedelmät kypsyvät syyskuun alussa. Kasvutavaltaan tanakka. Lajike on peräisin Ahtialan kartanosta. I-III.