Tuotteet

Köynnökset


  • ACTINIDIA KOLOMIKTA kiinanlaikkuköynnös

    Tuoksuvat valkoiset pikkukukat kesäkuussa. Lehtiin muodostuu valkoisia ja vaaleanpunaisia laikkuja, jotka muuttuvat syvänpunaisiksi kesän kuluessa ja lehdistö saa lopulta ruosteenpunaisen ruska-asun. Laikkuja on eniten hedekasveissa. Emikasvit tuottavat syyskuussa kypsyviä, parin sentin kokoisia syötäviä hedelmiä. Jäykät versot sidotaan tukeen. Laikkuköynnöksiä leikataan vain tarvittaessa ja vasta elokuussa, sillä niillä on keväällä voimakas mahlavuoto. Laji menestyy jopa Oulun korkeudella V-vyöhykkeellä, kun juuristo suojataan.

    I–III(IV) 2–4 m A–Pv Tuo Ra+++

    kiinanlaikkuköynnös
  • ARISTOLOCHIA MACROPHYLLA piippuköynnös

    Itse tukeen kiertyvä ja leikkausta sietävä, tuulensuojaisan, varjoisan ja kostean paikan köynnös. Herttamaiset, 10–30 sentin kokoiset lehdet puhkeavat myöhään keväällä, mutta tuleentuvat niin myöhään syksyllä, että ne eivät  ehdi kellastua, vaan lakastuvat syyspakkasissa. Kellanvihreät piippumaiset kukat jäävät lehtien alle. Laji talvehtii Raahe–Kuopio -linjalla, mutta Oulun korkeudella versot paleltuvat osittain.

    I–IV(V) 4–6 m Pv–V Tuo Ra+++

    piippuköynnös
  • CELASTRUS ORBICULATUS japaninkelasköynnös

    Tukensa ympärille voimakkaasti kiertyvä köynnös. Mitättömän pienet, kellanvihreät kukat puhkeavat kesäkuussa. Tiheä, kiiltävä, pyöreä tai soikea lehdistö on syksyllä keltainen. Lehdettömään aikaan köynnöstä koristavat oranssinkeltaiset, ei-syötävät ”marjat”, joiden kuoren välistä pilkottavat punaiset siemenet. Kelasköynnös on terve, nopeakasvuinen ja helppohoitoinen. Sitä ei tarvitse leikata usein, mutta tarvittaessa köynnös kestää alasleikkauksen. Ravinteikas maa.

    I–IV(V) 4–8 m A–Pv Tuo Ra++

  • CLEMATIS ’ALBINA PLENA’ tarha-alppikärhö

    Valkoiset, kerrannaiset, 6–8 cm leveät kukat kesäkuun alussa. Köynnös kukkii hyvin kauan, sillä se remontoi. Kasvutapa ja hoito kuten alppikärhöllä. Lajike on magnuksen- ja siperiankärhön risteymä (C. fauriei x sibirica).

     

    I–IV 3–4 m A–Pv Tuo Ra++ Hu+

  • CLEMATIS ALPINA alppikärhö

    Kestävä ja terve, pienikukkainen alppikärhö kukkii 3–4 viikkoa touko–kesäkuun vaihteesta lähtien. Kukat ovat kellomaisesti nuokkuvat, siniset ja valkoheteiset. Toisinaan laji kukkii syksyllä toisen kerran hillitymmin. Se menestyy Oulun korkeudelle asti ilman talvisuojausta.

    Alppikärhön ja siitä polveutuvien risteymien eli tarha-alppikärhöjen kukat muodostuvat edelliskesän versoihin, joten ne nuorennetaan mieluiten leikkaamalla versot alas kukinnan jälkeen. Nämä ohutjuuriset kärhöt voi istuttaa entiseen kasvusyvyyteensä. Ne kukkivat ahkerasti varjossakin ja menestyvät monenlaisilla kasvualustoilla lukuun ottamatta märkiä ja rutikuivia maita.

    I–V(VI) 3–4 m A–Pv Tuo Ra++ Hu+

    alppikärhö
  • CLEMATIS ’BLUE BIRD’ tarha-alppikärhö

    Laventelinsiniset, puolikerrannaiset, 10 cm leveät kukat kesäkuun alussa. Kasvutapa ja hoito kuten alppikärhöllä. Kruunu- ja ohotankärhön risteymä (C. macropetala x ochotensis).

    I–V 2,5–3 m A–Pv Tuo Ra++ Hu+

  • CLEMATIS ’HAGLEY HYBRID’ jalokärhö

    Vaaleanpunaiset, 10–18 cm leveät kukat. Kestävä ja runsaasti kukkiva jalokärhö. Patens- x Lanuginosa-ryhmän loistokärhö.

    I–III(IV) 1,8–2,5 m A Tuo Ra+++

    jalokärhö
  • CLEMATIS ’JACKMANII’ jalokärhö

    Tumman sinivioletti, 10–15 cm leveä kukka. Kukkii kauan heinäkuusta syyskuuhun. Jackmanii-ryhmän loistokärhö.

    I–III 3–4 m A Tuo Ra+++

    jalokärhö
  • CLEMATIS MANDSHURICA matsuriankärhö

    Valkoiset pienet kukat, kukkii runsaasti heinäkuulla.

    I–VI 1–3 m A-PvTuo Ra+++

    matsuriankärhö
  • CLEMATIS ’PINK FLAMINGO’ tarha-alppikärhö

    Vaaleanroosat, valkokeskustaiset kukat kesäkuun alussa. Kasvutapa ja hoito kuten alppikärhöllä.

    I–IV 2–3 m A–Pv Tuo Ra++ Hu+

  • CLEMATIS ’ROSY O’GRADY’ tarha-alppikärhö

    Vaaleanpunaiset, puolikerrannaiset, 9–12 cm leveät kukat kesäkuun alussa. Kasvutapa ja hoito kuten alppikärhöllä. Kruunu- ja alppikärhön risteymä (C. macropetala x alpina).

    I–V 4–5 m A–Pv Tuo Ra++ Hu+

  • CLEMATIS SIBIRICA siperiankärhö

    Hyvin kestävä, luonnonvaraisenakin esiintyvä kärhö. Kukkii touko-kesäkuussa valkoisin kukin.

    Kasvuvyöhyke: I-VI

  • CLEMATIS 'SUMMER SNOW' lumikärhö

    Kukkii runsaasti valkoisin kukin kesäkuusta lokakuuhun. Erittäin talvenkestävä.

    Kasvuvyöhyke: IV

  • CLEMATIS ’TAGE LUNDELL’ tarha-alppikärhö

    Tummanvioletit yksinkertaiset kukat kesäkuun alussa. Kasvutapa ja hoito kuten alppikärhöllä. Kestävä ruotsalainen alppi- ja ohotankärhön risteymä (C. alpina x ochotensis).

    I–IV 2–3 m A–Pv Tuo Ra++ Hu+

  • CLEMATIS TANGUTICA kiinankeltakärhö

    Hyvin kestävä ja terve, pienikukkainen kärhö. Kukat ovat keltaiset, yksinkertaiset. Runsain kukinta ajoittuu Etelä-Suomessa kesä–heinäkuuhun, mutta lyhyen tauon jälkeen nuppuja avautuu myöhäissyksyyn. Kukinnan jälkeen kehittyvät hopeakarvaiset siemenpallot.

    Keltakärhöt viihtyvät lämpimillä, aurinkoisilla kasvupaikoilla, läpäisevässä ja jopa kuivassa maassa. Ohutjuuriset taimet istutetaan entiseen kasvusyvyyteensä lähelle maanpintaa. Ne leikataan tarvittaessa alas varhain keväällä.

     

    I–VI 3–5 m A Kui–Tuo Ra+++ Hu+ Ca+

    kiinankeltakärhö
  • CLEMATIS VITICELLA 'ALBA LUXURIANT' viinikärhö valkokukkainen

    Valkokukkainen viinikärhö

    I–III 2,5–3,5 m A–Pv Kui–Tuo Ra+++

  • CLEMATIS VITICELLA ’MME JULIA CORREVON’ tarhaviinikärhö

    Kirsikanpunaiset, 7–12 cm leveät kukat. Kukinta kestää kauan, sillä lajike remontoi. Tämä voimakaskasvuinen tarhaviinikärhö jalostettiin Ranskassa 1800- ja 1900-luvun taitteessa.

     

    I–IV 3–4 m A–Pv Kui–Tuo Ra+++

  • CLEMATIS VITICELLA ’SÖDERTÄLJE’ tarhaviinikärhö

    Tummanpunaiset, 5–8 cm leveät kukat heinä–syyskuussa. Ruotsalainen tarhaviinikärhö.

     

    I–IV 3–4 m A–Pv Kui–Tuo Ra+++

  • HUMULUS LUPULUS humala

    Nopeakasvuinen perennamainen köynnös, jonka maanpäälliset osat kuolevat talveksi. Humala kiertyy itse tukeen ja nousee yhdessä kesässä useiden metrien korkeuteen. Hedekasvit tunnistaa leveistä röyhykukinnoista, jotka puhkeavat kesäkuussa. Emiyksilöillä on loppukesällä vaaleanvihreät käpymäiset tähkät, joita käytetään oluen mausteena. Humala suosii varjoisaa ja hikevää kasvupaikkaa, missä se säästyy härmältä ja tuhohyönteisiltä.

    I–VII 3–5 m A–V Tuo–Kos Ra++

    humala
  • HYDRANGEA ANOMALA SUBSP. PETIOLARIS köynnöshortensia

    Laji tarttuu kiipimäjuurillaan tiukasti eri pintoihin, kuten puunrunkoon. Se sopii myös maata pitkin leviäväksi peittokasviksi. Se kasvaa aluksi hitaasti. Suuret lumivalkoiset kukinnot ovat koristeelliset keskikesästä syksyyn. Lehdistö on terve, kiiltävä ja ruohonvihreä, syysasussaan keltainen. Jäykät punaruskeat varret. Köynnöstä leikataan mahdollisimman harvoin ja vähän. Ravinteikas, hapan maa ja varjoinen kasvupaikka.

    I–III 3–8 m Pv–V Tuo Ra+++ Ca-

  • LONICERA CAPRIFOLIUM tuoksuköynnöskuusama

    Tukeen kiertyvä köynnös kukkii kesä–heinäkuussa. Kermanvalkoiset, hennosti punertavat kukat tuoksuvat raikkaasti. Tuoksu on voimakkain illalla. Kun versojen annetaan kasvaa maata myöten, laji talvehtii jopa V-vyöhykkeellä asti lumihangen suojassa. Kasvusto nuorennetaan keväällä vanhimpia versoja harventamalla. Ravinteikas ja tuore, aurinkoinen tai puolivarjoinen kasvupaikka.

    I–III 2–4 m A–Pv Tuo Ra+++ Ca+

  • LONICERA PERICLYMENUM ’SEROTINA’ koreaköynnöskuusama

    Tukeen kiertyvä köynnös kukkii keskikesällä. Valkoinen, ulkopinnalta tummanliilanpunainen kukka kellastuu vanhetessaan. Kukinnon alta puuttuvat yhteen kasvaneet lehtiparit, jotka ovat tyypillisiä kuusamille. Nuorennetaan keväällä vanhimpia versoja harventamalla. Ravinteikas, tuore, aurinkoinen–puolivarjoinen kasvupaikka.

     

    I–III 2–4 m A–Pv Tuo Ra+++ Ca+

  • 1270 LONICERA X BROWNII ’DROPMORE SCARLET’ tuliköynnöskuusama

    Tukeen kiertyvä köynnös kukkii runsaasti keskikesällä, minkä jälkeen yksittäisiä kukkia puhkeaa syksyyn saakka. Kukat ovat punaoranssit, kapean torvimaiset, miedosti tuoksuvat. Kasvusto nuorennetaan keväällä vanhimpia versoja harventamalla. Ravinteikas ja tuore, aurinkoinen tai puolivarjoinen kasvupaikka.

    I–II 2–4 m A–Pv Tuo Ra+++ Ca+

  • PARTHENOCISSUS INSERTA säleikkövilliviini

    Tuen ympärille kiertyvä säleikkövilliviini kasvaa nopeasti ja sopii paitsi seinustalle myös maanpeittäjäksi. Lehdet ovat yleensä viisisormiset; punainen syysväri on tummempi kuin imukärhivilliviinillä. Kitkerät sinimustat marjat. Melko vaatimaton kasvupaikan suhteen. Köynnös nuorennetaan mieluiten harventamalla vanhimpia versoja, mutta se sietää myös alasleikkauksen.

    I–V 4–8 m A–V Tuo Ra++

    säleikkövilliviini
  • PARTHENOCISSUS QUINQUEFOLIA imukärhivilliviini

    Laji takertuu tiukasti seinään imukärhillään. Se kasvaa nopeasti ja sopii paitsi seinustalle myös maanpeittäjäksi. Lehdet ovat viisisormiset, syksyllä loistavanpunaiset. Kitkerät sinimustat marjat. Köynnös nuorennetaan mieluiten harventamalla vanhimpia versoja, mutta se sietää myös alasleikkauksen.

    I–IV 4–10 m A–Pv Tuo Ra++

Ota yhteyttä