Marjapensaat

Herukat ja karviaiset


  • 1137 RIBES NIGRUM ’MELALAHTI’ mustaherukka

    Aikainen, hyvin kestävä lajike, jota suositellaan kotipuutarhoihin ja erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomeen. Marjat ovat isohkot, makeat, mutta melko ohutkuoriset ja herkästi halkeavat. Kohtalaisen kokoinen sato kypsyy noin viikkoa ennen Öjebyn-lajiketta. Tertut ovat lyhyet ja marjat kiinnittyvät siihen tiukasti. Pensas on erittäin pystykasvuinen ja korkea, vähän leikkausta kaipaava ja kestävä härmää vastaan. Lajike on peräisin Kainuusta.

    I–VI(VII) 130–150 cm A–Pv Tuo Ra+++

  • 1193 RIBES NIGRUM ’MORTTI’ FINE mustaherukka

    Hyvin myöhäinen, härmänkestävä lajike. Talvenkestävyys, satoisuus ja marjakoko ovat jokseenkin samat kuin Öjebyn-lajikkeella, mutta sato kypsyy hieman myöhemmin. Marjat ovat suuret, maultaan voimakkaat ja mustaherukalle tyypilliset. Paksukuoriset marjat kestävät hyvin käsittelyä eivätkä halkeile. Lisäksi ne pysyvät tiukasti kiinni lyhyessä tertussa. Pensas on pystykasvuinen, jolloin sitä tarvitsee leikata vähän.

    I–IV(V) 130–150 cm A–Pv Tuo Ra+++

    mustaherukka
  • 1209 RIBES NIGRUM ’OLA’ mustaherukka

    Myöhäinen, hyvin runsassatoinen lajike. Marjat kypsyvät samanaikaisesti ’Öjebynin’ kanssa, mutta ne ovat hieman pienemmät, keskikokoiset. Marjatertut ovat pitkät. Pensas on härmänkestävä, keskikokoinen ja runsasversoinen. Pystyoksaisena sitä tarvitsee leikata vähän.

    I–IV(V) 130–150 cm A–Pv Tuo Ra+++

    mustaherukka
  • 1749 RIBES NIGRUM ’VENNY’ viherherukka

    Uusi suomalainen keskivarhainen viherherukkalajike on peräisin MTT Piikkiön laitokselta. Se on vihreämarjaisen mustaherukan ja ’Vertin’ risteymä. Marjat ovat kuten em. ’Vertillä’ makeita ja mietoja, joten ne kelpaavat herkkämahaisille lapsillekin. Lisäksi linnut eivät havaitse kovin helposti vihreitä marjoja. Marjoissa erittäin korkea C-vitamiinipitoisuus.

    I–IV(V) 100–130 cm A–Pv Tuo Ra+++

  • 1179 RIBES NIGRUM ’VERTTI’ FINE viherherukka

    Herkullisen makeat ja miedot, tuoreenakin nautittavat marjat ovat kellertävänvihreitä, jolloin rastaat eivät havaitse niitä kovin helposti. Ne sopivat erinomaisesti jopa viinin valmistukseen. Tämä suomalainen lajike on syntynyt ’Öjebyn’-mustaherukasta. Pensas muistuttaa ’Öjebyniä’, mutta se on jonkin verran hillittykasvuisempi ja rento-oksaisempi. Se kestää karviaishärmää. Lajike on kotoisin MTT Piikkiön laitokselta.

    I–V 100–130 cm   A–Pv Tuo Ra+++

    viherherukka
  • 1776 RIBES NIGRUM ’VILMA’ viherherukka

    Uusi suomalainen keskivarhainen viherherukkalajike on peräisin MTT Piikkiön laitokselta. Se on vihreämarjaisen mustaherukan ja ’Vertin’ risteymä. Marjat ovat kuten em. ’Vertillä’ makeita ja mietoja, joten ne kelpaavat herkkämahaisille lapsillekin. Lisäksi linnut eivät havaitse kovin helposti vihreitä marjoja.

    I–IV(V) 100–130 cm A–Pv Tuo Ra+++

  • 1386 RIBES RUBRUM ’KATRI’ FINE punaherukka

    Melko myöhäinen, suurisatoinen lajike. Marjat ovat suuria, aromaattisia ja kauniin punaisia. Pensas on taudinkestävä, pysty- ja tukevaoksainen, melko iso. Lajike on vanhan saksalaisen Rotes Wunder -lajikkeen suomalainen kanta.

    I–IV 130 cm A Tuo Ra+++

  • 1136 RIBES UVA-CRISPA ’HINNONMÄEN KELTAINEN’ karviainen

    Aikainen pehmeäkuorinen herkkulajike, jonka runsas sato kypsyy elokuun alkupuolella. Marjat ovat suuria, vihertävänkeltaisia ja hyvin makeita. Koska kuori on ohut, ylikypsät marjat halkeilevat herkästi. Rento-oksaisena pensas kannattaa tukea. Tämä jokseenkin härmänkestävä lajike jalostettiin 1900-luvun alussa Hinnonmäen koeasemalla.

    I–V 100 cm A Tuo Ra+++

    karviainen
  • 1129 RIBES NIGRUM ’ÖJEBYN’ mustaherukka

    Melko myöhäinen lajike. Pensas on kohtalaisen pystyoksainen ja voimakaskasvuinen, mutta hikevillä mailla tukemattomat oksat voivat lamota. Samanaikaisesti kypsyvät marjat ovat suuret, minkä takia sato on yleensä runsas. Tämä alun perin pohjoisruotsalainen lajike kestää melko hyvin härmää ja varistetautia.

    I–V(VI) 100–130 cm A–Pv Tuo Ra+++

    mustaherukka
  • 1221 RIBES RUBRUM ’JONKHEER VAN TETS’ punaherukka

    Aikainen, sato kypsyy viikkoa ennen kuin ’Punaisella Hollantilaisella’ ja ne ovat makeampia. Isot–keskikokoiset, tummanpunaiset marjat riippuvat pitkissä tertuissa. Pensas on taudinkestävä, korkea ja pystyoksainen. Lajike on kotoisin Hollannista.

    I–IV 130 cm A Tuo Ra+++

  • 1130 RIBES RUBRUM ’PUNAINEN HOLLANTILAINEN’ punaherukka

    Myöhäinen, hyvin talvenkestävä ja terve lajike. Marjat keskikokoisia, lyhyissä tertuissa, voima-kasaromisia ja raikkaan makuisia. Pensas on rehevä, pysty- ja runsasoksainen. Hyvin vanha keskieurooppalainen punaherukka, jota viljellään meillä eniten.

    Yleisin taimityyppi ja koko:

    astiataimi 30–50 cm.

    I–VI 130 cm A Tuo Ra+++

    punaherukka
  • 1197 RIBES RUBRUM ’VALKOINEN HOLLANTILAINEN’ valkoherukka

    Kohtalaisen runsassatoinen, talvenkestävä lajike. Marjat ovat makeampia ja miedompia kuin punaherukoilla, lisäksi pensas on pienempi ja pystyoksainen. Tätä hyvin vanhaa keskieurooppalaista valkoherukkaa viljellään meillä eniten.

    I–V 100 cm A Tuo Ra+++

  • 1393 RIBES RUBRUM ’VALKOINEN SUOMALAINEN’ valkoherukka

    Uusi, erittäin runsassatoinen ja härmänkestävä ’Valkoisen Hollantilaisen’ kanta Juvalta. Marjat ovat makeampia ja miedompia kuin punaherukoilla. Sekä marjat että tertut ovat keskikokoisia. Pensas on melko pystyoksainen ja haaroja muodostuu vähän.

    I–V 100 cm A Tuo Ra+++

  • 1134 RIBES UVA-CRISPA ’LEPAAN PUNAINEN’ karviainen

    Melko myöhäinen, paksukuorinen herkkumarja, jonka runsas sato kypsyy noin viikon myöhemmin kuin em. ’Hinnonmäen Keltaisella’. Marjat ovat keskikokoisia, tummanpunaisia, paksukuorisia ja makeita. Pensas on vahva- ja melko pystyoksainen sekä härmänkestävä. Tämä kotimainen, yhä suosittu lajike jalostettiin jo 1900-luvun alussa.

    I–V 100 cm A Tuo Ra+++

    karviainen
Ota yhteyttä