Rhododendronit

Kotimaiset alppiruusut


  • RHODODENDRON 'AXEL TIGERSTEDT' Alppiruusu

    Hennon vaaleanpunaiset kukat avautuvat kesäkuun alussa. Kukinnon edetessä kukan väri muuttuu puhtaan valkoiseksi. Uudet versot ja puhkeamassa olevat lehdet ovat hennon nukan peittämiä. Lajikkeen kasvutapa on säännöllisen pyöreälatvuksinen. Lajike on nimetty Mustilan Arboretumin perustajan pojanpojan ja säätiön ensimmäisen toiminnanjohtajan Axel Tigerstedtin mukaan. Lajikkeen emona on ollut mustilanalppiruusu ja pölyttäjänä nikonalppiruusu.

    I-IV 1-1,5 m Pv-V Kos Ra++ Ca-

  • RHODODENDRON 'EINO' Alppiruusu

    Purppuranpunakukkainen alppiruusulajike. Kasvutavaltaan harva- ja rento-oksainen pensas talvehtii hyvin lumen antaman suojan turvin ja kukkii ajoittain runsaasti. Lajike on jalostettu Mustilan Arboretumissa. Emokasvina on ollut Seidel- risteymä ja pölyttäjänä punakukkainen 'Dr. H.C. Dresselhuys'

    I-III 1-1,5 m Pv-V Ra+ Kos Ca-

     

  • RHODODENDRON ’HAAGA’ marjatanalppiruusu

    Suomalainen keskikorkea Tigerstedtii-ryhmän lajike on tasaisen pyöreähkö, tiheä ja pystyoksainen. Tiivis kukinto koostuu yleensä 15–20 kukasta, jotka ovat nuppuisina purppuranpunaiset, avoimina liilanpunaiset, tummanpunakuvioiset ja aaltoilevareunaiset. Vuosittain runsaana toistuva kukinta on  Etelä-Suomessa komeimmillaan 10.–15. kesäkuuta. Lehdet ovat raikkaan vihreät. Lajike on nimetty Helsingin Haagassa sijaitsevan rhododendron-puiston mukaan.

    I–V 150–200 cm x 150 cm

    Pv–V Tuo–Kos Ra+++ Ca-

    marjatanalppiruusu
  • RHODODENDRON ’HELLIKKI’ nukka-alppiruusu

    Kotimainen matalahko ja kauniin pyöreähkö Smirnowii-ryhmän lajike. Kukinta on runsasta vuosittain jo nuoressa pensaassa. Purppuranpunaiset kukat avautuvat  Etelä-Suomessa hieman ennen kesäkuun puoliväliä. Melko tiivis kukinto koostuu 8–12 kukasta. Lehdet ovat päältä tummanvihreät, alta kellanharmaanukkaiset. Lajike on nimetty jalostajansa Marjatta Uosukaisen äidin mukaan.

    I–III 100–150 cm x 120 cm  Pv–V Tuo–Kos Ra+++ Ca-

    nukka-alppiruusu
  • RHODODENDRON ’HELSINGIN YLIOPISTO’ marjatanalppiruusu

    Suomalainen korkeahko Tigerstedtii-ryhmän lajike, jonka kukat avautuvat  Etelä-Suomessa jo 5.–10. kesäkuuta. Nuorikin pensas kukkii runsaasti vuosittain. Roosa teriö on vaaleampi ja punaoranssi täpläkuvio näkyy heikommin kuin muutoin samannäköisellä Haaga-lajikkeella. Tiivis kukinto koostuu 12–18 kukasta. Lehdet ovat kiiltävät, tummanvihreät, isokokoiset. Pensas on pystykasvuinen, melko korkea ja nuorissa taimissa on punertava sävy. Lajike nimettiin vuonna 1990 Helsingin yliopiston täyttäessä 350 vuotta.

    I–V 200 cm x 150 cm Pv–V Tuo–Kos Ra+++ Ca-

    marjatanalppiruusu
  • RHODODENDRON ’KULLERVO’ yakushimanalppiruusu

    Suomalainen matala ja hyvin tiheä Yakushimanum-ryhmän lajike, joka kukkii melko aikaisin tiheän pallomaisin kukinnoin. Vihreätäpläiset kukat ovat aluksi vaaleanpunaiset, lopulta valkoiset. Lehdet ovat nuorena vaaleanukkaiset, myöhemmin tummanvihreät ja vain alta nukkaiset. Pensas sietää hyvin kevättalven tuulta ja aurinkoa. Lajike nimettiin vuonna 1992, jolloin Sibeliuksen Kullervo-sinfonian ensiesityksestä oli kulunut 100 vuotta.

    I–III 100 cm x 100 cm Pv–V Tuo–Kos Ra+++ Ca-

  • RHODODENDRON ’MIKKELI’ marjatanalppiruusu

    Suomalainen korkea Tigerstedtii-ryhmän lajike alkaa kukkia  Etelä-Suomessa tavallisesti 20.–25. kesäkuuta. Kukinto muodostuu 10–18 hieman riippuvasta kukasta. Vaaleanpunaiset terälehdet haalistuvat lähes valkoisiksi kukinnan edetessä. Teriö on iso ja ruskehtava- tai vihreätäpläinen. Nuoria versoja ja lehdistön alapintaa peittää vaalea nukka. Pensas on runsaasti haarova ja tanakkaoksainen. Erittäin talvenkestävä ’St. Michel’ on nimetty Mikkelin kaupungin mukaan, missä se selviytyi 1980-luvun kylmistä talvista.

    I–V 300 cm x 300 cm Pv–V Tuo–Kos Ra+++ Ca-

    marjatanalppiruusu
  • RHODODENDRON ’P. M. A. TIGERSTEDT’ marjatanalppiruusu

    Suomalainen korkeahko Tigerstedtii-ryhmän lajike alkaa kukkia  Etelä-Suomessa yleensä 10.–15. kesäkuuta. Hyvin tiheä kukinto sisältää 14–18 kukkaa, jotka ovat auetessaan punertavia, lopulta valkoisia, ruskeanpunatäpläisiä. Lehdet ovat riippuvat, isot ja erittäin tummat. Nopeakasvuinen, pystyoksainen pensas poikkeaa harvoine oksineen pääsääntöisesti tiheistä marjatanalppiruusuista. Lajike on nimetty kasvinjalostuksen professorin Peter Tigerstedtin mukaan.

    I–V 250 cm x 250 cm Pv–V Tuo–Kos Ra+++ Ca-

    marjatanalppiruusu
  • RHODODENDRON ’POHJOLAN TYTÄR’ kaukasianalppiruusu

    Kotimainen matala ja leveä Caucasicum-ryhmän lajike kukkii  Etelä-Suomessa jo toukokuun lopussa. Tuuheassa kukinnossa on yli 10 vihreäkuvioista kukkaa. Kukka haalistuu punavioletista lähes valkoiseksi. Tummanvihreät, ohuet lehdet ovat arat kevätauringon vioituksille. ’Pohjolan Tytär’ on kymmenvuotiaana vasta metrin korkuinen ja hyvin tiheä. Lamoavien versojen vuoksi siitä tulee jopa 3–4 m leveä. Lajike on saanut nimensä Sibeliuksen Kalevala-aiheisesta musiikista.

    I–III 100–150 cm x 200–300 cm

    Pv–V Tuo–Kos Ra+++ Ca-

    kaukasianalppiruusu
  • RHODODENDRON ’VIENO’ kelta-alppiruusu

    Uusi kääpiömäinen ja kasvutavaltaan erityisen kaunis Wardii-ryhmän kotimainen jaloste. Ohuet versot suuntautuvat sivuille. Lajike kukkii varhain alkukesällä. Kukat ovat kellomaiset ja kellanpunertavat. Teriön lämmin värisävy periytyy kelta-alppiruusulta (Rhododendron wardii).

    I–II(III) 60 cm x 90 cm Pv–V Tuo–Kos Ra+++ Ca-

Ota yhteyttä