Tarhurimme ovat täystyöllistettyjä, jotta ennätämme oikea-aikaisesti hoitoleikkaamaan puuntaimemme ja takaamaan niiden hyvän kehityksen
tuleville vuosille.

Miksi leikataan kesällä?

Kesän aikana lehtipuilla on lajista riippuen erilaisia leikkaustarpeita. Monet lehtipuut kuten lehmus ja
vaahtera tuottavat runsaasti ns. runkoversoja ja tyviversoja, jotka puista on poistettava mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa. Erityisesti nuorilla puilla tehdään kesällä kasvun edistyttyä rungon nostoja,
poistamalla alimpia oksia. Puille myös muodostetaan selkeä latvajohteinen kasvutapa poistamalla kesän
kiivaassa kasvussa muodostuvia kilpalatvoja. Kesä on myös ainoa mahdollinen leikkausaika lehtipuille, joilla
on keväällä niin runsaat nestevirtaukset, että leikkaaminen kuivattaisi puuntaimet. Esimerkiksi kaikki
tuomet ja kirsikat on leikattava kesän aikana.

Näinä viikkoina alkaa monen tuhannen uuden puun tarina Harvialan pellossa. Tänä keväänä istutettavien puiden tarinan esipuhe on kirjoitettu jo vuosia aiemmin, sillä istutuskuntoiseksi pikkutaimeksi kasvattaminenkin vie jo muutaman kasvukauden.

Pitkäjänteistä tuotantoa

Ensimmäisiä puita tämän kevään istutuksista pääsemme asiakkaillemme toimittamaan neljän-viiden vuoden päästä. Kasvatuksensa aikana näiden pienten puiden tarinaan kirjoitetaan monta kappaletta. Sillä ne kohtaavat osaavan tarhurimme moneen kertaan erilaisten hoitotöiden merkeissä. Joten pitkäjänteistä työtä on peltopuiden kasvatteleminen.

Kestävät kotimaiset lisäyslähteet

Peltoon istutettavat puuaihiot eli piiskataimet meille tuotetaan luotettavien yhteistyökumppaneidemme taimistoilla. Valitsemme tarkoin alkumateriaalien lisäyslähteet. Haluamme olla varmoja siitä millaisia puita pelloillamme kasvatetaan. Useista tuotannossamme olevista puulajeista tarkoin valitut emotaimet eli puun tarinan alkulähde on meillä omassa hallussamme eli omalla emotaimimaallamme. Emotaimien valinnassa
tärkeitä kriteereitä ovat: kotimainen alkuperä, puun terveys, ilmastollinen kestävyys ja kasvutapa.

Keväällä taimistoviljelijä tarkkailee tiukasti maan sulamista; jokohan sinne peltoon pääsisi. Tarkkailu on tarpeen, sillä lehtipuiden nostot pitää startata heti roudan sulettua ja pintamaan kuivahdettua. Päivääkään ei voi kauden alusta hukata. Puita voidaan pellosta nostaa vain lepotilaisena eli ennen niiden puhkeamista lehteen. Elämme työrytmissämme täysin säiden ja kevään lämpötilojen mukaan, nostokausi on joskus pidempi tai voi jäädä kevään lämpöaallossa hyvinkin lyhyeksi. Tämän kiihkeän keväisen työjakson aikana pellosta nostetaan kaikki kevään ja kesän toimituksiin asiakkaiden varaamat peltopuut sekä merkittävä määrä myös ns. kesäpuita. Sillä haluamme varautua myös nostokauden jälkeen tuleviin tilauksiin nostamalla ns. reserviin puita tulevia tilauksia varten. Joten kiirettä pitää.

Puulajien heräämisrytmissä on eroja

Jotkut puulajit reagoivat muita nopeammin kevään nouseviini lämpötiloihin ja puhkaisevat tarhurin
näkökulmasta jopa harmillisen nopeasti lehtensä ja jopa kukkansa. Tällaisia kevään kiirehtijöitä ovat esimerkiksi Sorbukset (pihlajat) ja Prunukset (kirsikat). Niiden nostot joudutaan aina lopettamaan ensimmäisenä. Toiset lajit uinuvat pidempään kuten tammi ja leppä, niillä nostokausi kestää jopa pari viikkoa pihlajaa pidempään. Taimistotarhurin pitääkin olla melkoinen aikataulutuksen ja organisoinnin mestari johtaessaan tätä keväistä ’nosto-orkesteria’.

Tänäkin keväänä olemme jo nostaneet pelloistamme tuhansia eri kokoisia ja lajisia lehtipuita,
joilla luodaan vihreyttä ja viihtyisyyttä tämän kevään ja kesän istutuskaudella ympäri Suomen.