Perheomenapuussa useita omenalajikkeita on vartettu samaan puuhun – puu voi pölyttää itse itsensä ja voi tuottaa useamman lajikkeen hedelmiä. Perheomenapuu sopii hyvin jopa pieneen pihaan, johon ei mahdu kuin yksi omenapuu.

Keltakaneli (kuvassa) - myöhäinen syys- ja talousomena, jonka sato kypsyy syyskuun puolivälin jälkeen ja säilyy kuukauden. Hedelmä on pienehkö, aromiltaan kanelimainen, imelä, mietohappoinen; malto on rapea. Yleensä terve lajike kestää kohtalaisesta omenarupea. Puu tulee myöhään satoikään, mutta sen jälkeen sato on runsas jopa vähällä hoidolla. Erinomainen yleispölyttäjä. 
Sariola - hyvin myöhäinen syysomena sekä herkku- ja talouslajike, jonka omenat ovat nautintakypsiä syys–lokakuun vaihteessa ja säilyvät viikkokausia. Hedelmä on pienehkö tai keskikokoinen, makeanhappoinen, aromiltaan erikoinen; malto tiivis, hienorakeinen ja mehukas. Sato on keskinkertainen. Puu tulee myöhään satoikään. 
Sokerimiron - melko myöhäinen kesä- ja herkkuomena, joka kypsyy syyskuun alussa. Hedelmä on pienehkö tai keskikokoinen. Lasten suosima hedelmä on hyvin makea ja lähes hapoton. Satoa tulee säännöllisesti, muttei kovin runsaasti, ja puu tulee melko myöhään satoikään. Hyvä pölyttäjä.