Hyvin myöhäinen, härmänkestävä lajike. Talvenkestävyys, satoisuus ja marjakoko ovat jokseenkin samat kuin Öjebyn-lajikkeella, mutta sato kypsyy hieman myöhemmin. Marjat ovat suuret, maultaan voimakkaat ja mustaherukalle tyypilliset. Paksukuoriset marjat kestävät hyvin käsittelyä eivätkä halkeile. Lisäksi ne pysyvät tiukasti kiinni lyhyessä tertussa. Pensas on pystykasvuinen, jolloin sitä tarvitsee leikata vähän.